Mika Helminen

Paper Spiders (2020)

Ohjaaja:

• Inon Shampanier

elokuva arvostelu

Ohjaus: Inon Shampanier

Lukiolaistyttö Melanie (Stefania LaVie Owen) on itsenäistymistä kaipaava teini-ikäinen, joka suunnittelee vastoin äitinsä Dawnin (Lili Taylor) tahtoa valitsevansa jatko-opintopaikan ihan muualta kuin kotikaupungistaan. Kasvaminen aikuiseksi vaikeutuu entisestään, kun ylihuolehtiva Dawn väittää tyttärelleen naapuritalossa asuvan Brody-nimisen miehen ahdistelevan häntä eriskummallisilla ja näkymättömillä tavoilla. Merkillisen asiasta tekee se, että häiriköinnistä ei tunnu löytyvän muuta näyttöä kuin Dawnin oma sana.

Inon Shampanierin ohjaama ja yhdessä vaimonsa Natalien kanssa kirjoittama Paper Spiders pitää myös katsojan onnistuneesti tietyssä epätietoisuuden tilassa hyvän matkaa; onko naapuri Brody todellakin noin pirullinen piinaaja vai tapahtuuko kaikki vain Dawnin omassa päässä? Saako hiljattain leskeksi jääneen Dawnin totaalisen yksin jäämisen pelko tarrautumaan tytär Melanieen ja kuvittelemaan asioita? Kun Dawn kertoo Melanielle tietävänsä naapurinsa sähköinsinööriksi ja aiheuttavan Dawnille päänsärkyä elektromagneettisilla laitteilla seinän läpi, alkaa tytär jo näyttää huolestuneelta äidistään.

Viimeistään kohtaus, jossa Dawnin palkkaama yksityisetsivä asentaa turvakameroita tämän kotitalon katolle paljastaa katsojallekin, että Paper Spiders on elokuva harhaisuudesta ja mielen hajoamisesta.

Monipuolisista ja palkituista elokuva‑ ja tv‑rooleistaan tuttu Lili Taylor tekee hienoa ja uskottavaa työtä neuroottisena raivokohtauksiin sortuvana Dawnina, eikä ohjaaja Shampanier sorru herkkää aihetta käsitellessään hetkeksikään Hollywood-imelyyksiin. Sairaskertomuksena ja kasvutarinana etenevän Paper Spidersin toinen kantava voima on Stefania LaVie Owen, joka vakuuttaa paikoin angstisenakin Melaniena, jonka identiteetin etsimistä eivät helpota ailahteleva äiti tai villi ja viinaan menevä poikaystävä. David "Moukarimies" Rasche tekee mukiinmenevästi vakavan roolin Dawnin työnantajana asianajotoimistossa.