Mikko Koivisto

Impure Relationship (1984)

Ohjaaja:

• Shōgorō Nishimura

elokuva arvostelu

Ohjaus: Shōgorō Nishimura

Yksi Roman Porno ‑sarjan palkitsevimmista seikoista on se tunne, jonka saa löytäessään tylsämielisten seksielokuvien keskeltä aidon elokuvahelmen. Tyydytys on paljon suurempi, kuin Stanley Kubrick ‑filmin paljastuessa odotetun hyväksi. Urallaan kuorma-autollisen kuonaa ohjanneen Shogoro Nishimuran kutkuttava ja hyvin kirjoittettu aviodraama Impure Relationship on juuri tällainen yllätys. Filmin tuntemattomuudesta kertoo se, ettei sille löydy edes englanninkielistä nimeä (suora käännös olisi "Säädyttömiä suhteita").

Impure Relationship alkaa kuvalla öiseltä kadulta. Tolppaan nojaavan miehen hengitys höyryää iltakoleassa. Epäfokuksessa olevat neonvalot muodostavat taustan. Raikas ilma tuoksuu katsomon puolelle saakka. Vanha sääntö, että Roman Porno ‑sarjassa lupaavan elokuvan tunnistaa jo ensimmäisestä kuvasta, pitää paikkansa tälläkin kertaa.

Ulkona seisova mies (Akira Sakai) on työtön ukko, joka on löytänyt vaimonsa (Ako) rinnalle lolita-animesta karanneen rakastajan (Lesbians in Uniformsin Natsuko Yamamoto ilman univormua). Tyttö saapuu ja tie vie makuuhuoneeseen. Levysoittimesta kajahtaa Garon vuoden 1972 loistobiisi "Gakuseigai no kissaten" ("Opiskelijakadun kahvila"). Ollessa aika heittäytyä tatamille ketarat kattoa kohden, ei tyttö sitä välittömästi teekään, vaan hän alkaa potea huonoa omatuntoa. Hienoa! Juuri tällaisilla pienillä, Roman Porno ‑filmien kuivuneita kaavoja rikkovilla yksityiskohdilla kerrontaa piristetään, vaikkei suuria taiteen tasoja saavutettaisikaan.

Isompi polemiikki odottaa seuraavana päivänä vaimon palatessa työmatkalta. Ukko hörpii olutta olohuoneessa pariskunnan yhteisen miestuttavan (Shoichi Ito) kanssa. Vaimo tulee pyykkihuoneesta kyyneliä pidätellen. Edellisillan todistusaineisto oli tarttunut lakanoihin. Rikoskumppaniksi hän epäilee aviomiehen ex‑heilaa (Kazuyo Ezaki). Riidan päätteeksi vaimo lähtee selvittelemään asiaa yhteisen tuttavan kanssa, mutta muutaman alkoholiannoksen jälkeen ollaankin hotellissa. Vaan mitään ei tapahdukaan, humalatila ei ole riittävän pitkällä. Jälleen genren klisee jää toteutumatta.

Aviokriisi ei kuitenkaan ota selvetäkseen. Ukko lankeaa uudelleen. Ex‑vaimolla housut eivät pysy jalassa. Alkoholi tekee tuttavasta idiootin. Mielenvikaisuus tuntuu leviävän sosiaalisessa verkostossa kuin koronavirus, varoittamatta ja eksponentiaalisesti. Vaimo tajuaa pian olevansa ainoa, jolla on vielä muumit laaksossa. Kaikilta muilta peikot ovat karanneet. Baarissa "Gakuseigai no kissaten" pärähtää jälleen ilmoille.

Elokuvan erityinen piristysruiske on vaimon turhautumista murenevan liiton äärellä pienieleisesti ilmentävä Ako. Alun perin Shuji Terayaman teatterilavoille värväämä, Art Theatre Guildin puolella elokuvadebytoinut Ako oli Roman Porno ‑sarjan "omituinen tyttö", joka onnistui usein löytämään mielenkiintoisia hahmoja esitettäväkseen (mm. From Orion's Testimony: Formula for Murderin afrikkalaiseen musiikkin hurahtanut hippi). Valitettavasti kohtalo ei ollut taitelijasielulle suopea: syömishäiriö ja vahva lääkitys 1988, kehon osittainen halvaantuminen 1999, skitsofreniadiagnoosi 2001 ja lopulta vielä morfautuminen Studio Ghibli ‑hahmon näköiseksi mummoksi. Kaikesta tästä huolimatta Ako on yhä aktiivinen lavalla ja performanssitaiteissa.

Impure Relationshipin ohjaaja, Roman Porno ‑automaatti Shogoro Nishimura, luotsasi sarjaan peräti 84 elokuvaa. Ne olivat mekaanisia suorituksia, jotka nauttivat vakaata suosiota sadatakkisetien parissa. Heitä riitti jonoiksi asti. Nishimura ei kuitenkaan ollut täysin taidoton ohjaaja, sillä hänen 60‑luvun varhaisfilmografiaansa ennen Roman Porno ‑kautta mahtuu useita energisiä gangsteri-, nuoriso‑ ja musikaalifilmejä (mm. Goodbye Mr. Tears, 1966, Return of the Wolf, 1966 ja Lone Rebel, 1969). Tämän vitaaliuden uudelleen saavuttamiseen Nishimuralta meni jostain syystä melkein 15 vuotta, kunnes lukemattomien paskapornojen jälkeen katsojan vangitseva ote oli jälleen kankaalla, yhden filmin ajan.

Loppuun vielä pieni trivia. Elokuvan käsikirjoittanut Hiroshi Saito ohjasi vuonna 1992 elokuvan Muumipeikko ja pyrstötähti – ainakin mikäli johtaviin japanilaisiin elokuvatietokantoihin kuuluvaa Movie Walkeria on uskominen. Valitettavasti kyseessä taitaa olla virhe; muumit tehtaili mitä luultavimmin Saiton animeen erikoistunut kaima.