Paavo Ihalainen

Final Portrait (Viimeinen muotokuva, 2017)

Ohjaaja:

• Stanley Tucci

elokuva arvostelu

Ohjaus: Stanley Tucci

Näyttelijänä tunnettu Stanley Tucci kokeilee elokuvaohjausta. Kuten näyttelijöiden elokuvat usein tapaavat olla, tässäkin lopputuloksessa nähdään mainioita roolisuorituksia, mutta tarinan tai koherenttiuden kannalta ei juttu tahdo oikein pysyä kasassa.

Viimeistä muotokuvaa pitelee pystyssä Geoffrey Rushin mainio tulkinta ketjussa röökaavasta ja ailahtelevasta taiteilija Alberto Giacomettista, joka tahtoo tehdä muotokuvan taidekeräilijä James Lordista (Armie Hammer). Giacomettia tuntuu kiinnostavan kuitenkin dokaus ja prostituoidun muusansa (Glémence Poésy) kanssa hengailu enemmän kuin teoksensa valmistuminen. Taiteilijan perfektionismi alkaa viedä Lordin aikaa enemmän kuin hän tahtoisi.

Elokuvasta puuttuu lopulta kunnollinen konflikti tai ylipäänsä dynamiikka. Matkan mittaan esitellään erilaisia ongelmia, joista kaikista onnistutaan selviämään käden käänteessä. Giacomettin rahapulmat ratkotaan piilottamalla ylimääräiset massit huussiin. Parittajat käyvät uhkaillessaan panemassa tuusannuuskaksi hartaudella tehdyt veistokset. Heistä pääsee eroon lyömällä käteen paksut tukut tuohta. Keskeinen ongelma, eli nimessä mainitun taideteoksen valmistumisen hitaus, ratkaistaan lopulta helposti.

Kyseessä on pikkukiva elokuva taidetta diggaileville, mutta muutoin se on lopulta aikamoista hattaraa.