Tapani Maskula

Tough Guys Don't Dance (Kovat kundit eivät tanssi, 1987)

Ohjaaja:

• Norman Mailer

elokuva arvostelu

Ohjaus: Norman Mailer

Kirjailijat ovat yleensä sellaisia sanaseppoja, että heistä harvoin tulee kelvollisia, visuaaliseen kerrontaan luottavia elokuvaohjaajia. Norman Mailer muodostaa mukiinmenevän poikkeuksen kyseisestä säännöstä. 1960‑luvulla hän ohjasi muutamia harrastelijamaisia halpafilmejä, joiden kulmikasta karheutta ei pilata turhilla esteettisillä viilauksilla. Niiden ruokottomuus ja jakomielisyys kumpuavat suoraan henkilöiden sekä tilanteiden hupaisesta nurinkurisuudesta.

Kovat kundit eivät tanssi sen sijaan on normaaliin levitykseen tarkoitettu kaupallinen tuote. Luojan kiitos filmin pohjaksi valittu romaani ei sisällä kirjailija-ohjaajan syvällisintä filosofiaa, joten hän rohkenee estoitta paisuttaa tarinan kajahtaneen koomista tykitystä. Mailer kiristää kohtausten sisältä kumpuavaa subjektiivista hysteriaa syöksyessään päätä pahkaa tarinan pintakiiltoisiin epätodennäköisyyksiin.

Kuvioltaan teos vaikuttaa vanhojen rikosfilmien irvokkaalta muunnelmalta kertoessaan huumekauppaan sotkeutuneen kirjailijan Tim Maddenin (Ryan O'Neal) amerikkalaisesta unelmasta. Ihastuminen häikäilemättömään, eroottisia ansojaan virittelevään vamppiin suistaa päähenkilön alkoholismiin, muistikatkoksiin sekä yhä vaarallisempiin tuttavuuksiin. Ennen pitkää Tim huomaa jonkun koettavan lavastaa hänet syylliseksi raakoihin murhiin, joista ei tunnu tulevan lainkaan loppua.

Mailer kuittaa puutteensa kuvakielen sujuvana taitajana sulauttamalla nihkeiden melodraamojen vakiokaavat osaksi amerikkalaisen elämäntavan perverssiä rikastumisen hinkua. Ohjaaja rikkoo henkilöt, tapahtumat, kohtaukset ja niistä heijastuvan maailmankatsomuksen sirpaleiksi, joista hän sommittelee rosoisen peilauksen vainoharhaisen yhteiskunnan neuroottisista nousukkaista.

Kovat kundit eivät tanssi on rakenteeltaan melkein nerokas elokuva, mutta Mailer kompuroi sen kokoamisessa – takautumat ja episodit eivät loksahda aivan paikoilleen. Silti elokuva paljastaa dollareihin takertuvan menestymisen lohduttomuuden räävittömän räikeässä valossa, joka riisuu filmin hepeneillään keikaroivat ihmiset alastomiksi ja kuolleiksi.