Mikko Koivisto

Kim (2014)

Ohjaaja:

• Shumpei Shimizu

elokuva arvostelu

Ohjaus: Shumpei Shimizu

Shinya Tsukamoton rajut draamat mieleen tuova Kim on varmakätisesti ohjattu ja mielenkiintoisia sosiaalisia teemoja hyödyntävä kuvaus Japanissa asuvasta korealaisnyrkkeilijästä.

Elokuvan nimihenkilö Kim (Kim Jeong‑yun) on murtuneen kätensä myötä elämästään otteen menettänyt ammattinyrkkeilijä. Miehen arki kuluu lähinnä seksiä harrastaessa sekä kaduilla tapellessa – yleensä turpaan ottavana osapuolena. Kim vihaa zainicheja – Japanin vallan aikana 1910–1945 maahan muuttaneita korealaisia sekä heidän jälkeläisiään, joista osa on omaksunut Japanin kansalaisuuden – vaikka on itsekin kolmannen sukupolven zainichi. Kimille zainichit ovat Japanin sosiaaliturvatukea hyödyntäviä loisia, jotka pilaavat hänen maineensa – ajatusmalli, joka on tuttu Tokion kaduilla aika ajoin marssivien rasististen mielenosoittajien kylteistä.

Todellisuudessa Kim on kuitenkin elokuvan pahin loinen – todellisuudentajunsa kadottanut ihmisraunio, joka polttaa sosiaalitukensa maksullisiin naisiin ja on velkaa paikallisille yakuzoille. Hänen ainoa ystävänsä on yakuzoiden riveissä epätoivoista uraa luova velanperijä (Kenichiro Koidemizu), joka on Japanin kansalaisuuden ominut nuori korealaistaustainen poika. Kimin tuore tyttöystävä (Kaoru Hashimoto) puolestaan on aviomiehensä hakkaama nainen, tienaa rahaa prostituutiolla ja unelmoi häntä paremmin kohtelevan miehen tapaamisesta.

Kovaotteinen ja kylmyyttä uhkuva Kim näyttää ja kuulostaa ensikertalaisen ohjaajan elokuvaksi todella hyvältä. Sinertävä väripaletti tuo nopeasti mieleen Shinya Tsukamoton elokuvan Tokyo Fist (1995), jonka pienimuotoiselta sisarteokselta Kim aika ajoin tuntuu. Shimizun elokuvassa väkivalta on kuitenkin realistisempaa. Rajuinta elokuvassa onkin ohjaajan pidättäytyneisyys: hän ei salli yleisölle minkäänlaista katarsista. Elokuvan lopussa Kimiä ei odota pelastus eikä eeppinen tuho, vaan pelkkä tyhjyys.

Elokuvan alkuperäisnimi Fuzakerun ja neyo on Brain Police ‑yhtyeen 1970‑luvulla julkaisema rautainen rock-kappale, joka toimii Kimin teemabiisinä.