Paavo Ihalainen

Captain America II: Death Too Soon (1979)

Ohjaaja:

• Ivan Nagy

elokuva arvostelu

Ohjaus: Ivan Nagy

Marvel-yhtiön supersankareilla on yllättävän pitkä historia valkokankailla, vaikkakin suurimmaksi osaksi pennibudjetin halpiskökköilyissä. Chris Evansin moderni jättibudjetin Kapteeni Amerikka on itse asiassa jo hahmon neljäs inkarnaatio näytelmäelokuvissa. Näistä Night Visionsissa nähty, kronologisesti toinen, liittyy Marvelin 70‑luvun televisiokuvioihin. CBS‑kanavan kanssa tehdystä diilistä saatiin suosituksi noussut Incredible Hulk ‑sarja (1978–82), unohdetuksi jäänyt Spider‑Man ‑sarja (1977–79) sekä pilottijaksoiksi kaavaillut kaksi Captain America ‑televisioelokuvaa, jotka olisi nekin ehkä kannattanut unohtaa.

Reb Brownin esittämä Steve Rogers on moottoripyöräajaja, jonka isä oli toisessa maailmansodassa kunniaa niittänyt sankari. Erinäisestä syistä Rogers tulee itsekin pumpanneensa suoniinsa isänsä saamaa seerumia, joka antaa hänelle isot lihakset ja kyvyn heittää muovisen näköistä kilpeä päin pahointekijöitä niin, että se palaa aina takaisin heittäjänsä käteen. Tämä edellisestä elokuvasta tuttu asia kerrataan televisiotyyliin reilussa minuutissa alkujaksossa.

Muutenkin elokuva noudattaa historian romukoppaan kauan sitten heitettyä 70‑luvun televisiokerrontaa, jossa pääosa sisällöstä on asetettu kuollettavan tylsiksi ekspositiota viljeleviksi dialogeiksi hahmojen välillä. Likaisenkeltaiset tapetit ja ruskeasävyiset sisustukset pistävät silmään.

Seikkailussa Kapun vastinkappaleena on häijy terroristi nimeltä Miguel (tylsistyneen oloinen, mutta silti tutun karismaattinen Christopher Lee). Miguel uhkaa tuhota amerikkalaisen pikkukaupungin kaasulla, joka vanhentaa asukkaita vuosikausilla tunneissa. Hän ei vain kerro, tarkalleen mihin aikoo iskeä. Tätä selvittääkseen matkaa Kapu erääseen epäilyttävään kylään maalaamaan kissatauluja ja vittuilemaan muukalaisvihamielisille paikallisille.

Juuri mitään ei tapahdu, Kapu lähinnä vain ystävystyy paikallisen yksinhuoltajaäidin ja tämän penskan kanssa. Jopa ne hyvin harvat kohtaukset, joissa edes lyödään jotakuta, oli leikattu pois nuorisoa turmelemasta NV:ssä nähdystä skandinaaviprintistä. Torkkuslotille tarkoitettu torkkuleffa silti hörähdytti muutaman kökkönaurun yleisöstä.