Tapani Maskula

I Shot Jesse James (Yksinäinen seikkailija, 1949)

Ohjaaja:

• Samuel Fuller

elokuva arvostelu

Ohjaus: Samuel Fuller

Katsottuani uudestaan Andrew Dominikin eepoksen Jesse Jamesin salamurha pelkuri Robert Fordin toimesta (The Assassination of Jesse James by the Coward Robert Ford, 2007), laitoin toistolaitteeseeni aiheen varhaisemman ja lähes puolta lyhyemmän version. Fullerin esikoisohjauksessa tarinan painotukset ja henkilöhahmot ovat tyystin erilaisia. Hänen näkemyksessään Jesse James ei ollut mikään Robin Hoodin kaltainen kansan sankari vaan kylmäverinen lahtari, jonka ampuessaan Robert Ford (John Ireland) suoritti hyödyllisen palveluksen yhteiskunnalle.

Elokuva käynnistyy erittäin tehokkaalla tavalla keskelle Jessen johtaman koplan pankkiryöstöä. Isoissa kasvokuvissa Jesse James ja kassanhoitaja tuijottavat tiukasti toisiaan viimeksi mainitun hivuttaessa hitaasti jalkaansa hälytysnapille. Sanaakaan ei vaihdeta miesten kokeillessa kumman kantti kestää kauemmin tukalassa tilanteessa. Samanlaisia lähikuvia Fuller viljelee myöhemmin Jessen selästä ja Fordin pistävistä silmäyksistä tämän arvioidessa oikeaa hetkeä kumppaninsa surmaamiselle. Kameran tunkeutuminen mahdollisimman likelle kohdettaan ja nopeat näkökulmien leikkaukset ovat teoksen visuaaliselle hahmottelulle olennaisia seikkoja.

Jesse James on Fullerin elokuvassa pelkkä sivuhenkilö, joka kuolee jo heti ensimmäisen neljänneksen aikana. Ohjaajan sympatiat ovat selvästi Fordin puolella ja hänen syyttävä sormensa osoittaa vääristelevää historiankirjoitusta. Tässä filmissä Robert Ford on oudon pehmeä, psyykkisesti haavoittuva uhri ja hiljainen sijaiskärsijä. Lainsuojattomuuteen kyllästyneelle Fordille luvataan armahdus ja runsas palkkio, mikäli hän ampuu osavaltiota terrorisoivan Jessen. Rahoilla hän voisi aloittaa rehellisen elämän, avioitua ja ostaa maatilan, mutta viranomaiset pettävät antamansa sitoumuksen. Likaisesta työstä Ford saa vain mitättömän pienen summan ja hänet leimataan halveksittavaksi luopioksi.

Yksinäinen seikkailija on synkkäsävyinen noir-western miehestä, joka maksaa erehdyksestään kohtuuttoman korkean taksan ja ajautuu nöyryytysten kiihtyvään ketjureaktioon. Vihjaus Jessen ja Fordin seksuaalisesta suhteesta on filmin valmistumisajasta johtuen peitelty, mutta silloista yleisöä on varmaan hämmentänyt miten morsiameksi valitun Cathyn (Barbara Britton) ihastus vaihtuu selittämättömäksi, pelonsekaiseksi kylmäkiskoisuudeksi rakastajan vapauduttua murhasyytteestä. Läheisten kääntäessä Fordille tylysti takkinsa hän tajuaa peruuttamattoman virheensä. Se seuraa Juudaksen poltinmerkkinä hänen kannoillaan ja suistaa yhä jyrkempään alamäkeen pilkkalaulujen säestämänä. Vaatimattomasta budjetista johtuen Fuller turvautuu kaavamaisiin siirtymiin, mutta ne eivät vähennä lopputuloksen intensiivistä latausta. Harvoin näkee tappajan muotokuvaa, joka tuomitsevan moralisoinnin sijasta keskittyy hänen pyrkimyksiinsä lunastaa takaisin ihmisarvonsa.