Julkaistu: 2013-11-15T10:51:47+03:00
Ohjaaja:
elokuva arvostelu
Ohjaus: Michael Winterbottom

Ohjaaja Michael Winterbottom ja näyttelijä Steve Coogan yhdistävät voimansa jo neljännessä elokuvassaan. Tämänkertainen yhteistyö on elämäkertaelokuva pehmopornokeisari Paul Raymondista, joka nousi lehtitoiminnallaan Britannian rikkaimmaksi mieheksi. Raymondin elämään mahtuu tissikabareeta, heitukoiden kanssa heilastelua, kokkelin vetämistä ja ikuinen pyrkimys ylevöittää seksiviihde koko kansalle sopivaksi ajankuluksi.
Alkupuolella Winterbottomille tyypillisen nopean kollaasikerronnan vuoksi vie tovin ennen kuin Raymondin hahmosta saa otetta. Vasta kun tahti hieman hidastuu, ja elokuva alkaa pysytellä yhdellä aikajanalla kerrallaan, pornokeisarin kuva syventyy. Elokuvassa Raymondin elämälle oleellisena tekijänä on nähty miehen suhde hänen tyttäreensä Debbieen (Imogen Poots). Paul yrittää muovata perijättärestään itsensä kaltaista viihteen ja liiketoiminnan tasapainottelijaa, mutta ei kykene kieltämään tältä mitään. Debbien olemattomien laulajanlahjojen ympärille rakennetut show't epäonnistuvat kerta toisensa jälkeen ja nainen suistuu yltiöpäisessä miesten ja huumeiden käytössään täysin raiteiltaan. Paul ei silti puutu kovinkaan hanakasti asioihin, toisaalta koska on kiireinen muiden suhteidensa kanssa, toisaalta koska näkee Debbien sekoilussa niin paljon itseään.
Coogan tekee jälleen hyvän roolisuorituksen, mutta koko tarina jää turhan etäiseksi, vaikka värikkäitä tapahtumia riittää. Kertomus antaa hyvän syyn esitellä sekä tissejä että brittikomiikan tuttuja naamoja pikkurooleissa. Elokuvan parissa viihtyy, mutta mitään erityisen uutta näkökulmaa siitä ei saa niin Raymondiin kuin self-made ‑miljonääreihin yleensäkään. Ainoastaan sen, että huipulla on yksinäistä, eikä raha ei tuo onnea.
Elokuvan muut nimet
Elokuvan muut nimet
Ohjaaja
Käsikirjoittaja
producers
Näyttelijät
Säveltäjä
Kuvaaja
Levittäjä / Jakelija
Maa
Genre
Kategoria