Tapani Maskula

The Hunter (2011)

Ohjaaja:

• Daniel Nettheim

elokuva arvostelu

Ohjaus: Daniel Nettheim

Salaperäinen biotekninen yhtiö Red Leaf värvää Pariisissa harvasanaisen, villieläimiä palkkiosta metsästävän Martin Davidin (Willem Dafoe) hankkimaan DNA‑näytteen sukupuuttoon kuolleeksi luullusta Tasmanian tiikeristä. Pussieläimiin kuuluvasta viimeisestä yksilöstä on tehty varmoja havaintoja Australian kartoittamattomilla autiomailla ja firma haluaa haltuunsa otuksen erittämän, uhrinsa lamauttavan myrkyn kaupallisesti arvokkaan kaavan.

David matkustaa tasmanialaiseen peräkylään, jossa hän yliopiston tutkijaksi naamioituneena sotkeutuu tahtomattaan paikallisten luonnonsuojelijoiden ja metsänhakkuista elantonsa raapivien duunarien välisiin kahnauksiin. Hän majoittuu sievän vaimon ja kahden lapsen asuttamaan syrjäiseen taloon, jonka isäntä on kadonnut hämärissä olosuhteissa retkellään kuukausia sitten. Vähitellen Davidille valkenee miehen työskennelleen samassa tehtävässä kuin hänkin ja vieläpä Red Leafin leivissä.

The Hunter on erikoinen poikkeus nykyviihteen markkinoilla, ihmisen ja koskemattoman luonnon suhdetta pohtiva ekologinen jännäri. Hidastempoista elokuvaa ei voi suositella toiminnan ystäville, sillä sen keskeisenä teemana on Davidin asteittainen muuttuminen armottomasta saalistajasta työnantajansa häikäilemättömiä motiiveja halveksivaksi, luonnonvaraista ympäristöään ymmärtäväksi humanistiksi.

Willem Dafoen upeana soolonumerona etenevä The Hunter on taltioitu Tasmaniassa, jonka mahtavat erämaamaisemat lyövät laudelta monet television luontodokumentit. Davidin vaelluksissa aarniometsissä, kalliojyrkänteillä tai aavikoilla on suuren seikkailun hohtoa. Ohjaaja ei missään vaiheessa tyrkytä vihreää ideologiaa katsojille vaan sallii heidän vetää johtopäätöksensä niukan dramatiikan häkellyttävistä käänteistä. Niiden mukaan vain ihminen on luomakunnan herkkää tasapainoa järkyttävä sivistymätön peto.