Julkaistu: 2013-04-19T11:27:15+03:00
Ohjaaja:
elokuva arvostelu
Ohjaus: Ulu Grosbard
Vain seitsemän filmiä ohjanneen Grosbadin parhaaksi saavutukseksi jäi John Gregory Dunnen omasta romaanistaan käsikirjoittaman jännitysdraaman pätevä tulkinta.
Pappi, parittaja ja poliisi ovat päähenkilöinä älykkäässä rikostarinassa, joka tähtinäyttelijöistään huolimatta on kiistatta yksi laiminlyödyistä 80‑luvun elokuvista. Katolisen hiippakunnan vallanhimoinen monsignor (Robert De Niro) kurkottaa kirkon hierarkiassa apulaispiispaksi, ottaa avosylin vastaan lahjoituksia bordellien isäntänä rikastuneelta grynderiltä Jackilta (Charles Durning) ja sotkeutuu kaulaansa myöden hämäriin tonttikauppoihin kahmiessaan mammonaa seurakunnalle. Porttolaverkoston suojelurahojen kerääjästä murharyhmän etsiväksi siirtynyt ja kaidalle tielle kääntynyt pastorin veli (Robert Duvall) puolestaan himoitsee kyseisen liikemiehen päänahkaa, sillä hän tietää vuoden katoliseksi valittavan "hyväntekijän" pilanneen lopullisesti monen ihmisen elämän. Pornofilmeissä esiintyneen prostituoidun raaka tappo kietoo vihdoin kolmikon kohtalot umpikujaan toisen maailmansodan jälkeisessä Los Angelesissa.
Erittäin taitavasti epookin ilmapiirin tavoittavassa, pitkän takautuman varaan rakennetussa teoksessa käsitellään ansiokkaasti poliisin turhautuneisuutta ja kirkon hurskastelua. Läpikotaisin lahossa systeemissä kaikki on ostettavissa sekä ripittäytymisillä siunattavissa. Piispa ja kaupungin johto sulkevat silmänsä, eikä oikea käsi tiedä mitä vääryyksiä vasen tekee. Ihmisten yksinäisyys ja moraalinen välinpitämättömyys kiteytyvät kyynisissä keskusteluissa seurakunnan kukoistavassa puutarhassa, kolkossa ruumishuoneessa tai nuhjuisessa ilotalossa.
Elokuvan apeassa maailmassa ei henkilöitä jaotella susiin eikä lampaisiin, koska jokaisella syntisäkillä kalisevat luurangot kaapissaan. Niinpä kukaan roolihahmoista ei voita kirkkainta kruunua vaan joutuu Robert Bressonin Maalaispapin päiväkirjaa (Journal d'un curé de campagne, 1951) lainatakseni toteamaan, että koko elämä on pelkkää armoa. Salattu totuus on vaikuttanut moneen myöhempään neo noiriin, mm. Curtis Hansonin L.A. Confidentialiin (1997) ja Brian De Palman Mustaan Dahliaan (The Black Dahlia, 2006).
Elokuvan muut nimet
Elokuvan muut nimet
Ohjaaja
Käsikirjoittaja
producers
Näyttelijät
Säveltäjä
Kuvaaja
Levittäjä / Jakelija
Maa
Genre
Kategoria