Sakari Määttä

La noche de Walpurgis (The Werewolf Versus the Vampire Woman, 1971)

Ohjaaja:

• León Klimovsky

elokuva arvostelu

"Things happen that have never been seen by human beings. The blood flows like vintage wine."

Espanjalaisen kauhuelokuvan kruunaamaton kuningas Paul Naschy (oikealta nimeltään Jacinto Molina) ehti näytellä uransa aikana yli 80 elokuvassa. Eräs hänen hahmoistaan on puolalainen Waldemar Daninsky, yksi eurooppalaisen genre-elokuvan kuuluisimmista ihmissusista. "El hombre lobo" seikkailee kaikkiaan kahdessatoista elokuvassa, joista yleisesti parhaaksi noteerataan León Klimovskyn eksploitaatiokalkkuna The Werewolf vs. the Vampire Woman.

The Werewolf vs. the Vampire Woman alkaa kohtauksella, jossa Daninsky makaa kuolleena ruumishuoneen leikkuupöydällä. Hänet surmannut hopealuoti poistetaan ja hetkeä myöhemmin mies herää entistä ehompana. Susimies pakenee paikalta ja pian hänet nähdään jo metsän siimeksessä hätistelemässä pahaa-aavistamattomia uhreja. On täysikuu.

Opiskelijatytöt Genevieve (Gaby Fuchs) ja Elvira (Barbara Capell) kiertelevät autollaan maaseudulla ja etsivät kreivitär Wandessan (Paty Shepard) salaista hautapaikkaa. Legendan mukaan Wandessa oli pahuutta huokuva nainen, jonka lempijuoma oli ihmisveri. Tytöt löytävät kartanon, jossa Daninsky majailee. Hän osoittautuu todelliseksi herrasmieheksi ja lupaa auttaa tyttöjä, myös rakastuen heistä toiseen. Wandessan hauta löytyy ja nainen herää kuolleista. Elokuvan englanninkielisestä nimestä voikin päätellä loput.

The Werewolf vs. the Vampire Womanin kerronnan intensiteetti pysyy korkeana läpi elokuvan. Tämän mahdollistaa uskomaton määrä elementtejä lukemattomista vanhoista kauhuelokuvista ja eurooppalaisista legendoista. Kaikki tämä on höystetty hyvin menoon sopivilla eksploitaatioarvoilla ja paikoitellen ratkiriemukkaalla enkkudubbauksella.

Kohtaukset vaihtuvat vaivatta tyylikkäistä ja tunnelmallisista, upeaa goottiestetiikkaa sisältävistä hetkistä räyhäävän susimiehen raivokohtauksiin. Shepardin tähdittämistä otoksista tulee helposti mieleen Jess Francon houreisimmat teokset 70‑luvulta tai José Ramon Larrazin klassikko Vampyres (1974), joissa usein nähtiin lesboerotiikalla sävytettyä vampirismia.

Paul Naschy on todella hyvä melankolisessa roolissaan lykantropian riivaamana älykkönä. Daninskylle susikirouksesta parantuminen ja sitä myötä kuolevaisuuden saavuttaminen ovat hänen suurin päämääränsä. Naschyn näyttelijäura jatkui vuoteen saakka 2009, jolloin hän menehtyi 75‑vuotiaana haimasyöpään.