Julkaistu: 2012-11-23T13:54:07+03:00
Ohjaaja:
elokuva arvostelu
Ohjaus: Alexandre Courtès
Pitkätukkaiset bändipojat rahoittavat levyprojektiaan työskentelemällä mielisairaalan ruokalassa. Silmämuniinsa asti doupatut potilaat laahustelevat hakemaan heiltä sapuskansa kiltisti, mitä nyt vähän tuimasti välillä mulkaisevat. Työllä alkaa kuitenkin pitemmän päälle olemaan myös psykologisia vaikutuksia poikiin. Eräänä synkkänä ja myrskyisenä yönä kaikki menee pieleen. Sähköt katkeavat, mielipuolet alkavat riehua ja mielisairaalan henkilökunta saa alkaa taistella henkensä edestä.
Elokuvan tunnelmallinen kuvaus on alkupuolella varsin hienoa ja lähikuvat arkisista esineistä tuovat yksityiskohtaisuudessaan tiettyä jylhää uhkaavuutta tunnelmaan. Leikkauksesta ja hiotusta rytmityksestä näkee, että esikoisohjaaja Alexandre Courtés on aloittanut uransa musiikkivideoiden parissa.
Kuitenkaan nokkelakaan kikkailu ei auta, jos elokuva on muuten ponneton ja tylsää seurattavaa. Elokuvan pahin vika on, että päähenkilöt ovat niin hajuttomia ja mauttomia nysveröitä, ettei heidän selviytymisestään tahdo kiinnostua sitten millään. Rikollisesti mielisairaat pahikset ovat hekin enimmäkseen turhan kasvotonta massaa, jotka olisi voinut vaihtaa vaikka miksi zombiksi, veitsenheiluttajaksi tai avaruushirviöksi elokuvan hengen siitä juuri muuttumatta. Porukan johtajaa Harryä esittävä Richard Brakekin irvistelee potentiaalisesti mehukkaan roolinsa läpi autopilotilla.
Monet kohtaukset on suunniteltu klaustrofobisiksi, mutta ovat lähinnä surkuhupaisan pimeitä otoksia, joista ei tahdo erottaa mitään. Jotta pimeässä liikkuminen toimisi, olisi katsojan oltava paremmin perillä mielisairaalan pohjapiirroksesta. Vanhat reistaileva taskulamppu- ja yllätyssäikäytyskikat alkavat olla vastaavissa elokuvissa jo loppuun kaluttuja.
Elokuvan muut nimet
Ohjaaja
Käsikirjoittaja
producers
Näyttelijät
Säveltäjä
Kuvaaja
Levittäjä / Jakelija
Maa
Genre
Kategoria