Julkaistu: 2012-04-13T09:38:00+03:00
Ohjaaja:
elokuva arvostelu
Ohjaus: William Klein
Vietnamin sodan ja muiden aseellisten yhteenottojen takia Yhdysvaltojen ulkopolitiikka herätti 60‑luvun Pariisissa paljon närää. Euroopan hulluna vuonna 1968 tämä kulminoitui suuriin opiskelijamielenosoituksiin. Ranskassa asuva amerikkalainen valokuvaaja ja elokuvaohjaaja William Klein pyöri sosialistisissa piireissä ja päätti tulkita tapausta omalla tavallaan. Siispä hän ohjasi aiheesta satiirisen supersankarielokuvan, Mr. Freedomin.
Klein ei vaivaudu olemaan elokuvassaan erityisen hienovarainen. John Abbeyn esittämä nimihenkilö on Yhdysvaltojen asiamies ympäri maailman. Siispä Mr. Freedom on itsekeskeinen, töykeä, kaksinaismoralistinen, impulsiivinen ja väkivaltainen. Lisäksi hän uskoo, että hänellä on tähän kaikkeen periamerikkalainen oikeus. Amerikkalaisen jalkapallon tähtihyökkääjän ja Kapteeni Amerikan ristisiitokselta näyttävä sankari esitellään, kun hän syöksyy ikkunan läpi afrikkalais-amerikkalaisen perheen ruokapöytään ja ampuu kaikki hoilaten patrioottista teemalauluaan.
Mr. Freedom kutsutaan kuulemaan johtajansa Dr. Freedomin (Donald Pleasence) päiväkäskyä. Useiden reistailevien televisiomonitorien kautta nähtävä tohtori käskee supersankaria matkustamaan Pariisiin pelastamaan Ranska sitä uhkaavalta kommunismilta. Työtä käskettyä tekevä Mr. Freedom saa paikan päällä sankarin vastaanoton. Esitellessään omaa ylemmyyttään markkinahumussa amerikkalainen vihkii vielä käyttöön uuden hypermarketin. Mr. Freedom onnistuu myös käännyttämään vapauden puolelle hehkeän femme fatalen Marie-Madeleinen (Delphine Seyrig).
Muutoksen tuulet puhaltavat ja Mr. Freedom ajautuu pian vaikeuksiin yrittäessään selvitä venäläisestä vastineestaan Moujik Manistä (Philippe Noiret) sekä kiinalaisesta Red Chinaman ‑hirviöstä. Uskollista lähipiiriä lukuun ottamatta suuren yleisön sympatiakin alkaa kääntyä häntä vastaan. Mr. Freedomin on turvauduttava äärimmäisiin tehokeinoihin.
Kleinin ohjaustyyli on erittäin värikäs ja etenkin elokuvan puvustus erottuu edukseen. Huikea on myös kookas, ilmaa täyteen pumpattu kiinalaismörkö. Suurin osa budjetista onkin sitten käytetty niihin, sillä kuvauspaikkoina on enimmäkseen erilaisia kellaritiloja. Pieni budjetti kuuluu etenkin kehnosta äänitysjäljestä, ja ainakin dvd‑version puheesta on paikoin vaikea saada selvää.
Farssimainen elokuva on varsin matalaotsainen, mutta silti hauska. Mustan huumorin ystäviä hykerryttää etenkin loppupuolen vapauskoulutus, jossa harjoitellaan erittäin sadistisia metodeja, kuten esimerkiksi raiskaamista. 60‑luvun psykedelian kyytipojaksi sopivat myös julkkisten vierailuroolit. Serge Gainsbourg esittää Freedomin kannattajakunnan pianistia Monsieur Drugstorea ja Rita Maiden itseään. Ja tietysti menossa mukana on myös Jeesus Kristus.
Klein oli elokuvansa kanssa itse asiassa jopa hieman edellä aikaansa, sillä kuvaukset olivat jo käynnissä Pariisin opiskelijamielenosoitusten aikaan. Tapahtumasta saatu uutismateriaali kelpasikin sitten sellaisenaan loppuhuipennukseen.
Criterion on julkaissut elokuvan Eclipse-sarjaan kuuluvassa kolmen elokuvan boksissaan The Delirious Fictions of William Klein. Arvio perustuu tähän R1‑julkaisuun.
Elokuvasta on olemassa myös ranskalainen Region 2 ‑julkaisu, jonka äänenlaatua on kehuttu.
Elokuvan muut nimet
Ohjaaja
Käsikirjoittaja
producers
Näyttelijät
Säveltäjä
Kuvaaja
Levittäjä / Jakelija
Maa
Genre
Kategoria