Sakari Määttä

678 (Cairo 678, 2010)

Ohjaaja:

• Mohamed Diab

elokuva arvostelu

Ohjaus: Mohamed Diab

Mohamed Diab tunnetaan Lähi-idän Hollywoodiksi mainitun Egyptin lupaavimpana käsikirjoittajana, joka kokeili nyt ensimmäistä kertaa kykyjään ohjaajana. Egyptiläinen elokuvateollisuus on koko arabimaailman varttuneinta ja tuottaa jatkuvalla tahdilla niin vahvoja draamoja kuin hieman kaupallisempiakin elokuvia. Valitettavasti vain harvat näistä päätyvät länsimaisten katsojien nähtäviksi.

678 on elokuva, jolla on potentiaalia pärjätä kansainvälisesti, vaikka tapahtumat ja aiheet ovat lujasti kiinni juuri egyptiläisyydessä ja arabikulttuurissa. Elokuvan keskeisimpänä teemana on egyptiläisnaisten kokeman seksuaalisen häirinnän aiheuttama ahdinko, mutta periaatteessa kyseessä on samalla vetoomus kaikenlaista väkivaltaa vastaan. Sen lisäksi, että 678 tuomitsee väkivallan käytön, se myös painottaa henkilökohtaisen koskemattomuuden tärkeyttä. Jokainen ihminen tarvitsee oman henkilökohtaisen tilansa voidakseen elää rauhassa ja harmoniassa muiden kanssa.

678 olisi hyvin voinut olla tyypillistä hiekkaelokuvaa edustava kantaaottava draama, jonka sisältö olisi hukkunut jo alkuunsa kuin kameli juoksuhiekkaan – näin käy valitettavan usein egyptiläisille ja muillekin Lähi-idän elokuvateollisuutta edustaville tuotannoille. Tuoreimpana esimerkkinä tästä on Dubain festivaalilla nähty ja suurten odotusten saattelemana lanseerattu Cairo Exit (El Khoroug, 2010), joka edustaa edellä mainittua hiekkaelokuvagenreä surkeimmillaan. Diabin elokuva on kuitenkin jotain aivan muuta: se etenee alusta loppuun sujuvasti ja varsinaisia puutteita on vaikea löytää. Pääosien suoritukset ovat vakuuttavia ja Diabin ohjaus varmaa. Kokonaisuuden nostaa omalle tasolleen runsas omaperäinen huumori, jota Diab käyttää onnistuneen hienovaraisesti joidenkin yksittäisten hahmojen kautta, keventäen raskaan aihepiirin aiheuttamaa taakkaa.

Sen sijaan, että Diab lähestyisi aihettaan suoraviivaisen tylysti hän tuo esille objektiivisen näkemyksensä Egyptissä vallitsevan seksuaalisen ahdistelun dynamiikasta. Lisäksi Diab tutustuttaa katsojan siihen kulttuuriin, ympäristöön ja vallitsevaan tilanteeseen, josta itse tarina kumpuaa. Suuri osa tarinan aineksista pohjaa muutaman lähivuoden tapahtumiin. Vastikään Egyptissä koettiin historian ensimmäinen naisen aloittama oikeusjuttu seksuaalisesta häirinnästä ja se on tapahtumana yksi elokuvan useista teemoista.

678 yhdistää kolmen egyptiläisnaisen tarinat yhdeksi ehyeksi kokonaisuudeksi. Naiset tulevat Kairon monimutkaisen sosiaalisen hierarkian eri laidoilta. Fayza (Bushra) on traditionaalisia arvoja edustava kahden lapsen ja miehensä (Bassem Samra) kanssa asuva äiti, joka on ahdistunut päivittäin kokemastaan kähminnästä busseissa ja muualla. Seba (Nelly Karim) on joukkoraiskauksesta toipuva varakas jalokivimyyjä, jonka avioliitto ja tulevaisuus ovat kariutuneet traumaattisen kokemuksen johdosta. Nelly (Nahed El Sebaï) on ulospäin suuntautunut ja rohkea nainen, joka aiheuttaa kohua haastamalla miehen oikeuteen seksuaalisesta häirinnästä. Ongelmat kasautuvat stand‑up ‑komiikkaa harjoittavan, mutta pankkialalle ajautuvan miesystävän kanssa, koska he eivät jaa yhteisiä unelmia tulevaisuutensa suhteen.

Kohtalo saattaa kolmikon yhteen ja yhdessä he huomaavat, ettei virkavalta ota heitä tosissaan, vaan suhtautuu heihin välinpitämättömästi. Naisista jokainen kärsii omalla tavallaan seksuaalisen häirinnän aiheuttamista traumoista ja apua ei löydy mistään. He päättävät ottaa lain omiin käsiinsä ja antaa pervoille kähmijöille opetuksen, joka ei heti unohdu. Ennen pitkää poliisi kiinnostuu asiasta ja tutkimuksia johtaa Isoksi Pomoksi itseään nimittelevä ylipainoinen rikosetsivä (Maged El Kedwany). Etsivä tuo elokuvaan mukaan kaivattua komediallisuutta ja El Kedwanyn suoritus on selvästi yksi koko näyttelijäkaartin parhaista.

Tapahtumat itsessään eivät ole elokuvassa kovinkaan raflaavasti esille tuotuja ainakaan verrattuna länsimaisten nykyelokuvien sisältöön tai siihen, kuinka rankkoja asioita oikeassa elämässä tapahtuu. Siitä huolimatta naisten psykologinen ahdinko välittyy valkokankaalta vaivattomasti. Elokuvan hahmojen kokemat kärsimykset eivät ole vain egyptiläinen ongelma, vaan samojen asioiden kanssa joudutaan tekemisiin missä tahansa suurissa kaupungeissa tai kasvukeskuksissa ympäri maailman.

678 on älykäs elokuva, jonka aihepiirien paino puhuu omasta puolestaan antaen katsojalleen tulkintavapauden sen sijaan, että yrittäisi pakkosyöttää oikeita moraalivalintoja ja päätelmiä. Elokuva ei ala syyttämään mitään tiettyä tahoa vallitsevasta tilanteesta, vaan havainnoi vastakkainasettelujen ja sisäisten konfliktien ruhjomaa yhteiskuntaa rehellisellä ja realistisella otteella.