Juha Pyykönen

Snowballing (Älypäät talvilomalla, 1987)

Ohjaaja:

• Charles E. Sellier Jr.

elokuva arvostelu

Ohjaus: Charles E. Sellier Jr.

Oregonissa sijaitsevan Monroen pikkukaupungin lukioikäiset hormonihiiret ovat päässeet vihdoinkin kauan odotetulle luokkaretkelle. Bussin keula on suunnattu kohti Utahin osavaltiossa sijaitsevaa Park Cityn talviurheilukeskusta ja siellä pidettävää vuosittaista laskettelufestivaalia. Festivaaleilla järjestetään mm. kolmipäiväiset, lukioiden väliset pujottelukilpailut sekä tyttöjen että poikien sarjassa. Kiimaisilla miehenaluilla on kuitenkin yllättäen aivan muunlaiset kukkulat päällimmäisenä mielessään kun bussi vihdoin kaartaa keskuksen pihaan.

Dan (Michael Sharrett), Andy (P.R. Paul) ja Al (Steven Tash) ovat parhaat ystävykset, jotka ovat päättäneet ottaa kaiken irti kolmen päivän vapaudestaan. Dan on urheilijanuorukainen, joka on ihastunut samassa koulussa opiskelevaan Cheryliin (Jill Carroll), muttei uskalla ottaa kontaktia tyttöön. Andy taas on perusnörtti ja Al suurisuinen vitsiniekka, jota tytöt eivät ota tosissaan. Juuri kun pojat pääsevät majoittumaan yhteiseen hotellihuoneeseensa ja piparin metsästyksen on tarkoitus alkaa, päättää huoneeseen majoittua myös heidän pölhö tiedeopettajansa herra Balaban (Alan Sues).

Herra Balaban on kuitenkin yksi poikien pienimmistä ongelmista. Talviurheilukeskuksen omistaja on päättänyt huijata paikallisen sheriffin avustuksella paikalle saapuneita festivaalivieraita myymällä katteettomia arpoja ja nostamalla hinnat taivaisiin. Lisäksi pakollinen kusipää (Adam Mills) yrittää vietellä Cherylin Danin nenän edestä. Pojat saavat kuitenkin lopulta apuunsa Cherylin, tämän läskin bestiksen Bonnien (Bonnie Hellman) ja keskuksesta väärin perustein erotetun vastaanottoapulaisen Karenin (Mary Beth McDonough). Yhdessä nuoret yrittävät paljastaa huijauksen, voittaa pujottelukilpailut ja päästä siinä sivussa toistensa pöksyihin.

Paremmin koko perheen sarjojen ja uskonnollisten dokumenttien indie-tuottajana tunnettu Charles E. Sellier Jr. ohjasi 80‑luvun puolivälissä myös kolme "hieman" erilaista pienen budjetin elokuvaa. Ehkä vähiten tunnetun Snowballingin jälkeen syntyivät viksahtaneen sleazy joulu-slasher Silent Night, Deadly Night (1984) ja juustoinen vigilante-toimintapläjäys The Annihilators (1985). Jostain syystä Sellierin intohimo ohjaamiseen kuitenkin sammui näiden kulttiseurantaa omaavien kahdeksankymmentäluvun roskaparaatien jälkeen, eikä mies ole harmittavasti tarttunut puikkoihin sen koommin.

Snowballing ei tarjoile niminäyttelijöitä, mutta varsinkin nuoret suoriutuvat kuitenkin rooleistaan tarvittavan luontevasti. Herra Balabania näyttelevän Alan Suesin kohtaukset nukkavieruna opettajana ovat sen sijaan kuin muuhun tarinaan jälkikäteen teipattuja irtovitsejä. Elokuvassa vilahtaa myös ehkä tunnetuimman roolinsa D'Amaton Blue Angel Cafen (1989) pääosassa tehnyt Tara Buckman. Läpinäkyvissä rintaliiveissä kuljeskelevaa huoraa näyttelevä Buckman pääsi myös Sellierin seuraavaan ohjaukseen Silent Night, Deadly Night. Huoran rooli muuntui tällöin joulupukin uhriksi, jolta revitään tissit esiin ja viilletään kurkku auki.

Luontevista näyttelijäsuorituksista ja suhteellisen koherentista perusjuonesta huolimatta Snowballing jää sekä vitsiensä että paljaan pintansa puolesta kesyksi. Itsensä liian vakavasti ottava elokuva ei tarjoile kunnon sikailua, vaan vatvoo liiaksi tylsiä ihmissuhdesotkuja ja huumorikin on tasoltaan lähinnä pikkukivaa hihittelyä. Sivujuonena etenevä rahahuijaus vie liiaksi tilaa perinteiseltä kohellukselta ja se tuntuu kuin toisesta elokuvasta repäistyltä täytejuonelta. Laskettelujaksotkin ovat tylsää rutiinia, mutta niitä ei onneksi nähdä kovinkaan montaa.