Ilja Rautsi

Shit Year (2010)

Ohjaaja:

• Cam Archer

elokuva arvostelu

Ohjaus: Cam Archer

Cam Archerin Shit Year tuntuu suunnitellun Ellen Barkinin kannattelemaksi. Eläkkeelle vetäytyvän ikääntyvän näyttelijättären yhtäkkiä ontoksi kokemaa elämää sirpaleisesti seuraava elokuva jättää varsinaisen juonen sikseen ja keskittyy kuvittamaan tunnetiloja. Barkinin vittuuntuneesti esittämä Colleen muuttaa kartanoon keskelle metsää, tuskailee pirtsakan naapurinsa lähestymisyrityksistä, on viimeisessä tv‑haastattelussaan ja yrittää tutustua vierailulle saapuvaan veljeensä. Menneisyydessä hän selvittää tunteitaan puolta nuorempaan teatterivastanäyttelijäänsä sekä muistoissa, että abstraktissa valkoisessa tilassa, jossa ufomaiset "jotkut" yrittävät rekonstruoida Colleenin muistoista samaista nuorta rakastettua.

Mustavalkoisena kovilla kontrasteilla kuvattu kokonaisuus ei ole lainkaan niin tekotaiteellinen, miltä kuulostaa. Ohjaaja-kirjoittaja Archerilla on hyvä ote sekä abstraktiin maalailuun, että alleviivaamattomaan absurdiin huumoriin. Jälkimmäinen tulee parhaiten ilmi kohtauksissa naapurin ja veljen kanssa. Naamaltaan iän myötä jähmettynyt Barkin esittää eräänlaista versiota itsestään, kaunistelematta ja paljastaen. Kolme vuosikymmentä toisten nahoissa viettänyt nainen ei ole rakentanut mitään itselleen, ja kun illuusioista ei ole enää lohduttamaan, joutuu kohtaamaan todellisuuden.