Ilja Rautsi

Ondine (Merenneito, 2009)

Ohjaaja:

• Neil Jordan

elokuva arvostelu

Ohjaus: Neil Jordan

Viimeksi järkyttävän typerän vigilante-elokuvan The Brave One (2007) tehnyt pitkän linjan laatuohjaaja Neil Jordan on yleensä kiinnostavimmillaan keskittyessään pienemmän luokan projekteihin kotimaassaan Irlannissa. Tätä uutuus Ondinekin todistaa.

Jordanin lailla elävimmillään pienemmissä ja nyrjähtäneemmissä elokuvissa oleva Colin Farrell esittää pienen irlantilaisen satamakaupungin köyhää kalastajamiestä Syracusea. Syracuse yrittää olla sortumatta vanhoihin alkoholistitapoihinsa ja huoltaa munuaisvajeesta kärsivää, ex‑vaimon luona elävää tytärtään. Eräänä päivänä hänen kalaverkostaan löytyy tajuton nuori nainen, joka sanoo, ettei muista mitään eikä halua tavata ketään muita ihmisiä. Syracuse vie Ondineksi itsensä ristivän naisen kuolleen äitinsä luhistuvaan mökkiin. Kalaonni kasvaa ja Syracuse alkaa epäillä, onko kyseessä myyttisen selkie-hyljekansan edustaja, vai jotain tavanomaisempaa?

Ondine kantaa soljuvan, hallitun rennon dialogin ja hyvien näyttelijöiden voimalla. Myyttitaso tuodaan hienosti mukaan lähinnä Christopher Doylen utuisen kauniilla kuvauksella. Elokuva meinaa kuitenkin lopussa sortua päälle liimatun oloisen trillerijuonen iskiessä sisään viimeisellä kolmanneksella. Siihen asti Jordan malttaa luottaa taitavien näyttelijöiden elävöittämien hahmojen kantavuuteen.