Kalle Karinen

Monsters (2010)

Ohjaaja:

• Gareth Edwards

elokuva arvostelu

Ohjaus: Gareth Edwards

Monsters on käytännössä District 9 (2009) ilman huumoria ja mauttomaksi yltyvää toimintaa. Lähitulevaisuudessa NASA:n luotain on löytänyt aurinkokunnasta elämää, mutta rysähtänyt paluumatkalla Meksikon seudulle. Valloilleen päässeet muukalaisorganismit ovat muuttaneet Meksikon ja USA:n rajaseudun "tartuntavyöhykkeeksi", jonne ei kukaan mene vapaaehtoisesti. Maiden armeijat taistelevat jättimäiseksi kasvavia olioita vastaan, mutta tarkempaa tietoa tilanteesta ei katsojalle juuri heru. Meksikossa sodan jälkiä palkkioiden toivossa dokumentoivaa valokuvaajaa Andrew'ta (sivuosista ja tv‑rooleista löytynyt Scoot McNairy) pyydetään saattamaan lehden omistajan tytär ja silmäterä Samantha (Whitney Abe) turvaan jenkkeihin keinolla millä hyvänsä. Junamatka kuitenkin katkeaa ja kohta jännitetään sitä päätyykö pari lopulta vaaralliseen matkaan tartuntavyöhykkeen halki. Lisäksi jännitetään sitä, malttavatko nuoret matkaajat pitää näppinsä erossa toisistaan, Samanthaa kun odottavat USA:n puolella kihlattu ja häät.

"Realististen" hirviöelokuvien, kuten Cloverfield (2008) ja District 9, menestyksen kopioimisen lisäksi tekijät haluavat sanoa jotain jenkkeihin pyrkivien meksikolaisten tilanteesta. Asetelma ei todellakaan ole hienovarainen, mutta elokuva petaa näppärästi tilanteen, jossa yhdysvaltojen kansalaiset pääsevät kerrankin tarkastelemaan maatansa rajalle rakennetun massiivisen muurin vähäosaisemmalta puolelta. Matkalla kohti unelmien lintukotoa joutuu laittamaan paljon peliin, luottamaan hämärämiehiin ja maksamaan 5000 dollaria pelkästä lauttalipusta, ja silti perille pääseminen on epävarmaa. Samaan tapaan tällaista epätoivoista, hapuilevaa matkailua kuvasi Fabrice du Welzin erinomainen Vinyan (2008).

Hämmentävin aspekti Monstersissa on tekijöiden väite, että se on tuotettu vain 15 000 dollarin budjetilla. Tätä on elokuvaa katsoessa hyvin vaikea uskoa todeksi. Osaselitys on siinä, että ohjaaja Gareth Edwards on tehnyt aiemmin uraa efektimiehenä ja väsännyt kertyneellä ammattitaidolla itse cgi‑tehosteet. Tietokoneella luodut jättimäiset avaruustursaat, pienet kasvimaiset muukalaiset ja romuttuneet lentokoneet ovat kautta linjan tarpeeksi uskottavia ja vieraannuttavaa tietokoneisuutta on usein vielä piiloteltu ujuttamalla ne rakeiseen yökamerakuvaan tai esim. televisioissa pyörivien uutisten sekaan. Lopputulos on erittäin onnistunut ja puolidokumentaarinen tyyli lisää uskottavuutta. Ohjaaja kertoo tehneensä elokuvaa sissimetodeilla, esim. menneensä kysymään ihmisiltä voiko heidän taloonsa tulla kuvaamaan. Kotikutoisen elokuvanteon voimannäytteenä Monsters on ehdotonta katsottavaa, eikä sen katsomista muistakaan syistä tarvitse katua.