Jarkko Lehtola

Solomon Kane (2009)

Ohjaaja:

• M.J. Bassett

elokuva arvostelu

Ohjaus: M.J. Bassett

Solomon Kane on yksi erikoisimmista ja mielenkiintoisimmista Robert E. Howardin luomista hahmoista: syvästi uskonnollinen puritaani matkaa 1600‑luvulla surmaten pahantekijöitä ja puolustaen oikeudenmukaisuutta omista lähtökohdistaan. Tapahtumapaikkana on usein Afrikka, jonka mustan maailman rakennusainekset on haettu Henry Morton Stanleyn (1841–1904) mondo-dokumenteista ja Joseph Conrandin Pimeyden sydämestä (Heart of Darkness, 1899). Howardin oma panos päähenkilön ohella on sekoittaa mukaan ihmiskunnan myyttejä ja tarustoa.

Michael J. Bassettin (Deathwatch, 2002) ohjauksessa keskiaikaisesta maailmasta on rakennettu synkkä ja lohduton. Maailma on visuaalisesti näyttävä ja itsensä vakavasti ottava (pois lukien tietyt cgi‑efektit). Tarina sijoittuu 1600‑luvun alun Britanniaan, jossa Solomon Kane asuu luostarissa kohdattuaan paholaisen eräällä ryöstöretkellään. Kirotun sielunsa kanssa riutuva pyhiinvaeltaja joutuu palaamaan miekan varteen pahuuden raivotessa maaseudulla.

Kuten yllä oleva juonikuvio kertoo, hahmo on käännetty täysin päälaelleen. Kun novelleissa Solomon Kanea ajaa eteenpäin syvä uskonnollisuus ja siitä kumpuava sammumaton viha, niin elokuvassa hahmo riutuu synnintuskissaan itse paholaisen ollessa kiinnostunut hänen sielustaan. Tämän perustavanlaatuisen muutoksen lisäksi elokuva hukkaa myös runsaasti juonellista potentiaalia siirtäessään tapahtumat Afrikasta Eurooppaan. Myönnettäköön toki, että tarinoiden Afrikka-kuva kaikkine Atlantis-mytologioineen saattaa olla hieman hankala ja arkaluontoinen aihe sovitella suoraan elokuvaksi, onhan nykyaikana pienemmistäkin viitteistä pystytty rakentamaan globaaleja skandaaleja (vrt. Resident Evil 5, Capcom 2009). Tyylillä ja pienellä riskinotolla tarinoiden omaperäinen maailma olisi hyvinkin siirrettävissä elokuvakankaalle. Valitettavasti tämänkin osalta mentiin sieltä missä aita on matalin.

Elokuvan tarina ei siis perustu yhteenkään novelliin, mutta se on voitu tarkoittaa prologiksi hahmon syntymälle. Teorian tukena ovat ainakin tekijöiden toiveet kokonaisesta Solomon Kane ‑elokuvasarjasta. Vaikka näin kävisikin, niin hahmoa on silti liikaa pehmennetty, eikä motiiveja tarvittavaan patologiseen vihaan löydy. On kuitenkin sanottava, että James Purefoy on oikea mies paikallaan; Kanen hahmo ei jää vajaaksi hänen vuokseen.

Kaiken jälkeen suureksi ihmetyksen aiheeksi jää, miksi elokuva on tehty Solomon Kanen nimellä. Suurin osa katsojista ei tunne hahmoa ja ne ketkä tuntevat, tulevat melko suurella todennäköisyydellä pettymään (jos hakevat elokuvalta edes hiukkasen Howardin henkeä). Elokuvasarjasta haaveilu ja lyhytnäköinen nimellä markkinointi on jonkinasteinen paradoksi.

Ruotsalainen Paradox Entertainment omistaa tällä hetkellä useita Robert E. Howardin elokuvalisenssejä – niin myös Solomon Kanen. Enemmän pelijulkaisijana tunnetun yhtiön elokuvien tuotanto on ollut hieman hapuilevaa: raskaasti tappiollisen Mutant Chroniclesin (2008) jälkeen hieman samanlaista on nähtävissä myös Solomon Kanen kanssa. Levittäjiä ei tahdo löytyä, julkistukset viivästyvät ja maakohtaisesti elokuva on saanut kovinkin erilaista kohtelua.^[1]

Paradoxin suurin koettelemus on kuitenkin vasta edessä: Conan the Barbarianin kuvaukset alkoivat tänä keväänä, ja lopputulos joko kaataa tai nostaa tämän pienen yhtiön (yli kaksi kolmasosaa yhtiön tuloista tulee tälläkin hetkellä erilaisten Conan-lisenssien kautta). Tulevaa Conania voinee arvioida hieman Paradoxin tähänastisten edesottamusten pohjalta. Paradox on toisaalta aina vakuuttanut hakevansa Howardin alkuperäisten kertomusten henkeä, mutta käytännössä joka kerta pettänyt odotukset: ensin katteettomilla lupauksilla markkinoitu Age of Conan ‑MMORPG‑peli (2008) ja nyt Solomon Kanen uudelleen rakennettu identiteetti. Menneisyyden perusteella ei tietenkään kannata tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä ja asian spekuloijille onkin tarjolla mielenkiintoinen mahdollisuus: Paradoxin osake on listattu Tukholman pörssiin ja kurssi rämpii tällä hetkellä pohjamudissa. Jokainen voi halutessaan ostaa palasen Conanista ja sen kaupallisesta potentiaalista.

Alaviitteet

1. ^ Nordisk Film ei tuonut elokuvaa Suomessa kankaille; toisaalta Ranskassa elokuva osoittautui jopa jonkinlaiseksi menestykseksi isohkon mainoskampanjan siivittämänä.