Matti Erholtz

Black Falcon (1967)

Ohjaaja:

• Takumi Furukawa

elokuva arvostelu

Ohjaus: Takumi Furukawa

Black Falcon on vahvasti Bond-vaikutteinen agenttiseikkailu, jossa Paul Chang Chungin esittämä karate-taitoinen yksityisetsivä Zhang Shijie värvätään soluttautumaan rikollisjärjestö Black Falconiin sen pomon juuri Ranskasta palanneen tyttären (Jenny Hu) avulla. Paul ja Jenny tietysti tykästyvät toisiinsa, mutta nuoripari joutuu keskelle järjestön valtataistelua kun paljastuu, että Jennyn isä onkin kuollut ja vallan on anastanut häikäilemätön vamppi Margaret Tu Chuan.

Jo alkutekstijakso ja sen alla soiva musiikki paljastavat mitä elokuvia tässä ollaan apinoimassa. Bond-kliseitä leffassa riittää: nopeita autoja, kauniita naisia, uhkapeliä ja tekniikan ihmeitä. Ja mainitseepa Paul Changin roolihahmo jopa eräässä vaiheessa James Bondin olevan hänen veljensä! Bondsploitaatio oli Black Falconin tekoaikaan vielä tuoretta, mutta enää se ei jaksa oikein innostaa, varsinkaan kun mitään aasialaisia mausteita tai muutakaan kovin repäisevää ei olla keksitty mukaan. Hupaisaa on se, miten päähahmosta on tehty samanlainen naistenmetsästäjä kuin 007:stä – tälläinen löyhä sukupuolimoraali kun istuu vähän huonosti 60‑luvun kiinalaisen sankarin kuvaan.

Kungfua leffassa ei ole, vaan toiminta on pääosin sellaista lievästi karatella maustettua nujakointia, jonka realistista ja sujuvaa kuvaamista Hongkongissa tässä vaiheessa vasta opeteltiin. Silti, aidoilla tapahtumapaikoilla (Singapore ym.) tehdyt kuvaukset ovat kivannäköisiä ja vanhentuneisuudestaan huolimatta Black Falcon on sentään harmitonta ajankulua.

Paul Chang Chung on köyhän miehen Bondina ihan mukiinmenevä, mutta naisnäyttelijät ovat taas kerran kiinnostavampia. Saksalaiskiinalaista syntyperää oleva Jenny Hu on yksi viehättävimmistä 60‑luvun Shaw-näyttelijöistä, joka pelkällä läsnäolollaan lisää leffan kuin leffan katsottavuutta. Jennyn poika Terence Yin on myös näytellyt honkkareissa (Bishonen, 1998; Colour of the Truth, 2003; New Police Story, 2004 ym.). Viileän femme fatale ‑roolin heittävä Margaret Tu Chuan taas kuuluu traagisen kohtalon saaneisiin kiinalaisnäyttelijättäriin: avioliitto rikkaaseen sukuun epäonnistui ja 27‑vuotias Margaret tappoi itsensä 30.11.1969 unilääkkeillä muotisuunnittelijaystävättärensä kanssa.

Arvostelu on alun perin julkaistu Touch of Zen ‑verkkolehdessä 9.8.2004.