Ilja Rautsi

Salvage (2009)

Ohjaaja:

• Lawrence Gough

elokuva arvostelu

Ohjaus: Lawrence Gough

Brittiohjaaja Lawrence Goughin esikoispitkä alkaa lupaavilla käänteillä. Isä kuskaa vastahakoista teinityttöä jouluksi äitinsä luokse. Perillä tytär näkee äidin naiskentelemassa ja lukittautuu naapurin luokse. Beth-äiti (Neve Mcintosh) yrittää suostutella tyttöä takaisin kun armeijan erikoisjoukot hyökkäävät pikkulähiöön kunnon tulivoimalla varustettuina. Beth eristetään taloonsa eikä kukaan kerro mistä on kyse. Tähän asti Salvage pitää tiukasti otteessaan. Ihmiskuvaus on uskottavaa ja kipeät välit kerroksisen oloisia. Tuntematon uhka ja hysteriaa ruokkiva epätietoisuus onnistuu kouraisemaan. Ovatko asialla terroristit? Ketä ammutaan? Miksi naapureita löytyy revittyinä teräaseet kuolleissa käsissään?

Paha kyllä, Goughilla ja käsikirjoittaja Colin O'Donnellilla ei ole yhteenkään kysymykseen kiinnostavaa vastausta ja Salvage degeneroituu tuikigeneeriseksi kauhukuurupiiloksi. Lupaava ihmissuhdeasetelmat hylätään melkein täysin ja tilalle tulee pitkiä kerronnan seisouttavia monologeja, joissa selitetään juurta jaksaen, mitä on tapahtunut. Jälleen kerran alkuasetelma on kirjaimellisesti ainoastaan sitä; tekosyy napata jotenkin katsojan mielenkiinto ja sen jälkeen kulkea peruslatuja, jotka eivät maskeeraa alleen tekijöiden kyvyttömyyttä solmia yhteen irtonaisiksi jäävät draama ja säikyttely. Rivien välistä voi lukea angstia uranaisten (kilteille ja ymmärtäväisille) aviomiehilleen sälyttämästä lastenkasvatusvastuusta. Loppupuoli olisi naurettavaa, ellei tympeään säntäilyyn turtuisi jo alkumetreillä.