Ilja Rautsi

Bronson (2008)

Ohjaaja:

• Nicolas Winding Refn

elokuva arvostelu

Ohjaus: Nicolas Winding Refn

Rankkaan rikos­kuvaukseen sukeltavalla Pusher-trilogiallaan maineeseen noussut tanskalais­ohjaaja Nicolas Winding Refn ei ole tavoittanut samaa iskevyyttä ja muodon hallintaa muussa tuotannossaan. Tuore tosielämän pikkurikolliskuuluisuuteen pohjaava Bronson putoaa jonnekin pusherien ja epämääräisen lynchmäisyytensä huonosti maskeeraamaan sisällöttömyyteen hukkuneen Fear X:n (2003) välimaastoon.

Refn kertoo Micahel Petersoniksi syntyneen, sittemmin "taiteilijanimekseen" Charles Bronsonin ottaneen brittinilkin tarinan raivokimppuna rettelöivästä sosiopaattiääliöstä sisäisen taiteilijansa vankilassa löytäväksi sosiopaattiääliöksi. Tätä huikeaa kaarta ilmentää karismaattinen Tom Hardy, jonka bodattu ja maaninen palo ei onnistu peittämään hahmon yksiulotteisuutta. Tuntuu kuin Refn olisi vasta puolivälissä kuvaksia tajunnut, mitä elokuvaa haluaisi oikein tehdä. Muotoleikki purkautuu tällä kertaa siten, että päähenkilö tulkitsee väliosuuksissa elämäänsä harlekiinimaskeissa teatterinlavalla. Tätä kertojankorostuksen otetta olisi voinut levittää muuhunkin elokuvaan – joskin silloin jo nyt hyvin ilmeiset yhtymäkohdat Andrew Dominikin hienoon Chopperiin (2000) muuttuisivat suoriksi lainoiksi.

Parhaimmillaan Bronson on Refnin löytäessä kanavan kilahtaneimmille ideoilleen, kuten mielisairaalan muuttuessa varoittamatta diskoksi Pet Shop Boysin "It's a Sin":in tahtiin. Päähenkilön normaalia arkea kuvaavat osuudet ovat puolestaan paikoin lähes vaivaannuttavan falskeja. Hardyn massiivinen olemus tuntuu melkein astuvan kankaan läpi, mutta ohjaaja ei löydä tähdelleen oikeaa käyttötarkoitusta ja tyytyy vain laittamaan miehen mulkoilemaan hölmösti muita karikatyyrihahmoja. Refn yrittää saada jalansijaa teokseensa sekä nykypäivän itsetarkoituksellisen julkisuudentavoittelun noidankehän kritisoinnin, että miehen väkivaltaisen impulssin valjastamisen taiteilijuudeksi kautta. Muotopuoleksi jäävän sekoilun tarkoitus jää silti hämäräksi yksiulotteisen tollon hakatessa kaikki eteensä tulevat tempaavuudeltaan vaihtelevasti toimivissa mättökohtauksissa.