Antti Tohka

Full Metal Village (2006)

Ohjaaja:

• Sung Hyung Cho

elokuva arvostelu

Ohjaus: Sung Hyung Cho

Wacken Open Air on Euroopan suurin metallimusiikkiin keskittyvä festivaali, jonka aikana saksalaiseen pikkukylään pakkautuu viikoksi yli 70 000 hevifania ympäri maailmaa juomaan kaljaa "sarvesta" ja kuuntelemaan raskaan musiikin koko spektriä aina kevyestä hard rockista julmimpaan black metalliin.

Full Metal Village –dokumentti ei keskity massiivisiin musiikkifestivaaleihin, vaan kyläläisten tunnelmiin festivaalien alla. Miltä tavallisesta saksalaisesta maanviljelijästä tuntuu, kun alle 4 000 asukkaan kylä täyttyy keskisuuren kaupungin asukasmäärän verran riehakkaista pitkätukista? Miltä kirkossa Jumalan rakkaudesta hoilaava mummeli tuumii, kun mustiin pukeutuneet "saatananpalvojat" hilluvat paikallisessa supermarketissa ristit väärinpäin kaulassa roikkuen. Osa asukkaista pakkaa suosiolla laukkunsa ja lähtee asumaan viikoksi sukulaisten luokse, osalle tapahtuma tietää vuoden tärkeintä tulonlähdettä ja ainoaa hetkeä, jolloin kaupungissa tapahtuu "yhtään mitään".

Full Metal Village on kertomus kahden tyystin erilaisen kulttuurin kohtaamisesta ja siitä, millaisia haasteita tämä perinteeksi muodostunut lyhyt integraatio tarjoaa. Ohjaaja Sung Hyung Chon lähestymistapa on lähempänä etnografista dokumenttia kuin perinteistä musiikkidokumenttia. Hän on valinnut haastateltavakseen muutaman henkilön ikääntyneestä karjankasvattajasta mallin urasta haaveilevaan teinityttöön, joiden tuntemusten kautta yritetään saavuttaa kattava kuva pikkukylän mentaliteetista ennen metallimyrskyä.

Ajatuksena tällainen lähestymistapa saattaa kuulostaa mielenkiintoiselta, mutta kun elokuvassa käytetään kymmeniä minuutteja maajussien arkipäivän askareiden seuraamiseen ja muuhun vähemmän aiheeseen syvyyttä antavaan maalaiselämän monimuotoisuuden pällistelyyn. En tiedä, onko ohjaaja tehnyt tietoisen valinnan jättämällä kaikki festivaaliorganisaatioon kuuluvat ihmiset dokumenttinsa ulkopuolelle, vai eikö heillä ole ollut kiinnostusta esiintyä elokuvassa. Mukana on tosin muutamassa ensimmäisessä Wacken Open Airissa järjestäjänä ollut takatukka, jonka mietteitä festivaalien alkuajoista – jolloin kävijäkunta liikkui muutamassa sadassa – kuullaan pyörän rassaamisen ohessa.

Musiikkinäytteitä elokuvassa antavat vain muutamat yhtyeet, yhtenä valitettavasti suomalainen karhuntaljajoukkio Ensiferum, jonka fanit saavat myötähäpeän väristykset kulkemaan selkäpiissä.