Jetro Suni

Deadly Manor (1990)

Ohjaaja:

• José Ramón Larraz

elokuva arvostelu

Ohjaus: José Ramón Larraz

Muutama vuosi Edge of the Axen valmistumisen jälkeen, nyt jo yli 60‑vuotias Larraz päätti vielä kerran palata slashereiden pariin. Tällä kertaa nimekkeellä Deadly Manor, jonka vaihtoehtoisella nimellä Savage Lust ei voisi olla elokuvan sisällön kanssa paljon vähempää tekemistä.

Nuorisorevohka matkaa autollaan lomailemaan järvelle, jonka nimeä kukaan heistä ei edes muista. Reittioppaaksi poimitaan tienposkesta epäilyttävän oloinen kulkuri. Matka jatkuu, mutta voi, auton rengas puhkeaa ja matkalaiset joutuvat yöpymään reitin varrelta löytyvässä hylätyssä kartanossa.

Kartano on oikea aarreaitta mysteerejä rakastaville. Pihaa koristaa omituinen muistomerkki, jonka keskellä komeilee vanha kolaroitu auto. Kartanon seinille on ripustettu outoja alastonkuvia, kellarista löytyy hauta-arkkuja ja päänahkoja lasipurkeissa. Hui kamalaa. Myöhemmin comebackin tekee myös Larrazin tavaramerkiksi jo muodostunut valkoinen naamio.

Valtaosa elokuvasta koostuu lähinnä hiippailusta kartanon pimeillä käytävillä ja varsinainen "kauhu" alkaa vasta kun elokuvan kestosta on kulunut reilusti yli puolet. Siihen mennessä hiippailuun ja muuhun merkityksettömään toilailuun kyllästynyttä katsojakuntaa eivät tulevat tapahtumat takuulla jaksa enää kiinnostaa.

Deadly Manor tuo monilta osin mieleen 80‑luvun lopun italialaisten kauhuohjaajien, kuten Fulcin ja Lamberto Bavan, halpis‑tv‑tuotannot, ja valitettavasti elokuvan laatu on myös pitkälti samaa heikkoa tasoa.

Deadly Manorin jälkeen Larrazilta on ilmestynyt enää kaksi elokuvaa: komedia Sevilla Connection (1992) ja Viento del pueblo: Miguel Hernández (2002), tv‑dokumentti espanjalaisrunoilija Miguel Hernándezista.