Jari Mustonen

The Horror Vault (2008)

Ohjaaja:

• Rusty Apper
• David Boone
• Josh Card
• Mark Marchillo
• Kenny Selko
• Kim Sønderholm
• Thomas Steen Sørensen
• J.P. Wenner

elokuva arvostelu

Ohjaus: Rusty Apper, David Boone, Josh Card, Mark Marchillo, Kenny Selko, Kim Sønderholm, Thomas Steen Sørensen, J.P. Wenner

Tanskalaisen tuotantoyhtiö Cetus Productionin luotsaama The Horror Vault tarjoaa kattavan katsauksen 2000‑luvun indie-elokuvaan neljässä eri maassa tuotetun 9 lyhyen episodin muodossa. Mitään yhteistä tekijää jaksoille ei tarjota, mitä nyt kaikki edustavat jollain tavoin psykologista kauhua. Eri ohjaajat takaavat, että episodit sisältävät paitsi runsaasti vaihtelua myös muutaman selkeän helmen.

Lyhytelokuvien sarjan aloittaa monessa mukana olleen ohjaaja-näyttelijä Kim Sønderholmin When John Met Julia. Tanskan seksikkäimmäksi näyttelijättäreksi äänestetty Claire Ross-Brown ja Sønderholm luovat elokuvassa modernin mukaelman Romeosta ja Juliasta. Alku ei lupaa hyvää, sillä tarinan rakenne jää pahasti puolitiehen. Samoin käy Sønderholmin toiselle ohjaukselle, elokuvan neljännelle jaksolle Mental Distortion. Tästä ei silti ole kokonaisuuden kannalta haittaa, sillä "kauhujen kammio" yhdistelee sumeilematta psykologista kauhua perinteisempiin tarinoihin. Kahdeksas episodi, Thomas Steen Sørensenin The Demon, on jokseenkin käsittämätön kuvakokoelma, kun taas elokuvan päättävä J.P. Wennerin ohjaama Retina luo voimakkaan David Lynch ‑tyylisen mustavalkoisen ja surrealistisen kauhuvision. Episodia tähdittävät. yhdysvaltojen underground-piireissä uraansa tehnyt Heather Amos sekä naisasiaa ajavan Silent But Deadly Productionin perustajajäsen Rachel Grubb.

The Horror Vault muodostaa kuin muodostaakin lopulta mielekkään kokonaisuuden, sillä kyseessä ei ole pelkkä sarja amatöörien tuotoksia vaan enemmänkin katsaus mainstreamin ulkopuolelta löytyviin ilmiöihin, tekijöihin ja tulevaisuuden potentiaalisiin tekijöihin. Esimerkiksi toisena nähtävä Mark Marchillon Delusion on intensiivinen 50‑luvulle sijoitettu mustavalkoinen pastissi psykologisista trillereistä. Kaksinkertainen Emmy-voittaja Heather Tom ja mm. O.C.:ssä vieraillut Jonathon Trent antavat lopullisen silauksen tämän lyhytelokuvan voimakkaalle, mutta silti ihailtavan perinteiselle kerronnalle. Niin ikään kolmas episodi, Kenny Selkon toteuttama Alone, paljastaa runsaasti potentiaalia. Se kertoo yksin opiskelija-asunnossa olevasta Ellenistä, jonka ilta synkkenee murhaajan iskiessä koulun tiloissa. Hallittu 70/80-lukujen slashereiden maailmaan sijoitettu film noir ‑tyylinen kerronta pelaa pienillä liikkeillä luoden odottavan tunnelman, jota vahvistavat onnistuneet näyttelijäsuoritukset. Yhdessä Retinan kanssa jaksot lukeutuvat elokuvan tyylikkäimpiin.

Episodit 5–7 lukeutuvat kukin yllä mainittujen välimaastoon. Russ Diaperin Dead To The World luo representaation pahamaineisen sarjamurhaajan Ted Bundyn elämästä murretuissa 70‑lukua jäljittelevissä väreissä. Disconnectedissa David Boone ja Josh Card tarjoavat väkivaltaa, kun mies huomaa joutuneensa kidutettavaksi syyttömänä. Gabriel Dowrickin lyhytelokuvassa Echoes kuljetaan jälleen surrealistisissa sielunmaisemissa. Tällä kertaa mies herää sekavassa mielentilassa sidottuna sairaalasänkyyn. Loppupeleissä The Horror Vault erottuu edukseen lukemattomien indie-elokuvien pohjattomasta suosta. Tyypillisistä hairahduksista kuten heikosta äänityksestä tai yksiulotteisesta kamerankäytöstä ei ole tietoakaan. 111 minuuttia kestävästä lyhytelokuvien sikermästä muodostuu tiivis ja syvälle mieleen uppoava paketti, jolle seuraa jatkoa kunhan The Horror Vault 2 saa ensi-iltansa.