Mikko Kojo

Rovdyr (Pedon verta, 2008)

Ohjaaja:

• Patrik Syversen

elokuva arvostelu

Ohjaus: Patrik Syversen

Rovdyr ei sattumalta tapahdu vuonna 1974. Tobe Hooperin Texasin moottorisahamurhat on merkittävä elokuva, josta on lainailtu ja jota on kopioitu lukuisia kertoja ennenkin. Oikeastaan mitä tahansa kauhuelokuvaa, jossa nuoret kaupunkilaiset joutuvat maalaisten rääkkäyksen kohteeksi on vaikea olla vertaamatta tuohon klassikkoon. Olli Suonio laittoi jo 1988 Tiina Björkmanin Kari Sorvalin heinäkengän jahdattavaksi Kuutamosonaatissa, ja kun seiskytluvun realistinen kauhu koki uudelleen heräämisen 2000‑luvulla, ei ole mikään ihme, että Norjastakin saadaan brutaali seuralainen mm. Wrong Turnille (2003) ja Wolf Creekille (2005). On ehkä syytä mainita jo tässä vaiheessa, että arvosteltu yksilö ei sisältänyt tekstitystä miksikään kieleksi, ja allekirjoittaneen norja on bissen tilaamisen vaatimalla tasolla. Rovdyr on kaikkea muuta kuin dialogivetoinen, mutta mikäli alku onnistuu syventämään henkilöhahmoja ja tarjoamaan kunnon motiiveja olisi arvosanassakin puolikkaan tähden verran korjaamisen varaa.

Rovdyrin alku ei kainostele paljastaa esikuvaansa. Neljä nuorta matkustavat pakettiautolla metsän keskellä, tunnelma kiristyy hivenen jo ennen pysähtymistä huoltoasemalle ja Henriette Bruusgaardin esittämä Camilla on selvästi tämän elokuvan Marilyn Burns. Alussa soiva kappale tosin tuo mieleen myös David Hessin esittämän folkin, tuskin sattumalta. "The road leads to nowhere", ainakaan mihinkään mihin kannattaisi pyrkiä tälläkään kertaa. Vain 76 minuuttinen Rovdyr on intensiivinen paketti, ja 20 minuutissa ovat pakolliset norjankieliset lätinät lätisty ja nuoret pakenevat läpi havumetsän perässään metsästystorvea töräyttelevät peräkammarin pojat puukot pois tupesta ja haulikot ladattuna. Ja siinäpä se. Tässä vaiheessa yhteydet Texasin moottorisahamurhiin vähenevät, mutta eivät ohjaaja Patrik Syversen ja toista naispääosaa esittävä Nini Bull Robsahm käsikirjoituksessaan mitään omaperäistä edes yritä. Tarkoituksena on vain tehdä timmi ihmismetsästyselokuva, kuin napakka cover-biisi kaikille tutusta hitistä ilman turhia progeiluja. Kovin piinaava ei Rovdyr valitettavasti ole kuin hetkittäin, ja yllätyksiä on turha hakea. Valitettavasti muutaman kerran sorrutaan halpaan kovaääniseen säikyttelyyn paremman yrityksen puutteessa.

Teknisesti tehdään toki moitteetonta työtä. Håvard Byrkjeland heiluttaa kameraansa siedettävyyden rajoissa, mutta onnistuu kuvaamaan tiheän pohjoismaisen metsän jopa klaustrofobisen ahtaana paikkana, jossa näkyvyyttä on maksimissaan parikymmentä metriä, ja silläkin matkalla voi männyn takana olla lippalakkipäinen perämetsäpsyko valmiina survaisemaan Marttiininsa jonnekin maksan ja haiman tuntumaan. Muutaman kohtauksen tiukat rajaukset eivät todellakaan lupaa hyvää kuvan ulkopuolisesta maailmasta. Englantilainen Simon Boswell, joka on säveltänyt mm. Dario Argenton Phenomenan (1985) mutta myös muita norjalaisia elokuvia, on tehnyt suhteellisen pätevän mutta vähän käytetyn scoren, joka ei sodi liikaa 70‑lukua vastaan. Mitään vahvaa vuodessa 1974 olemisen tuntua ei saada luotua, mutta huomattavasti lähempänä aitoa asiaa ollaan kuin Marcus Nispelin muuten mainiossa vuoden 2003 Texasin moottorisahamurhat ‑remakessa.

Norjalainen havumetsä risukkoineen saa merkittävän roolin Rovdyrissa, ja jokainen lienee sen verran tuttu kyseisen kaltaisen ympäristön kanssa, että näyttelijöiden ryntäily t‑paidoissa ja shorteissa läpi kareikon näyttää jo itsessään suht kivuliaalta, eikä ihmisten satuttamisessa ylipäätään arkailla. Puukon, haulikon ja mielikuvituksellisempien välineiden aikaansaamat seuraukset näytetään ilman tarkoitustakaan naurattaa, mutta verellä ei jäädä fetisistisesti herkuttelemaan. Siksi onkin harmi, että väkivaltaan tuodaan suotta mukaan seksuaalinen aspekti, etenkin kun kyseisissä tilanteissa ei käytös ole uskottavaa kiimaisimmaltakaan poronpurijalta. 70‑lukupastissia tässä toki ollaan tekemässä, ja silloinhan elokuvien perusteella suurinta hupia tuntui olevan rintojen sively veitsenterällä, joten eipä käydä jeesustelemaan elokuvan hienoimman vuosikymmenen kustannuksella.

Teatterijulkaisunsa yhteydessä Norjassa melko runsaasti huomiota saanut Rovdyr saapui dvd:lle ja Blu‑raylle huhtikuussa 2008. Valitettavasti norjalainen vuokraversio ei sisällä tekstejä, ei edes bokmåliksi tai ny norskiksi, mutta myyntiversion pitäisi olla yhteispohjoismaalainen julkaisu ja sisältää mm. Suomi-tekstit. Todennäköisesti sama versio ilmestynee myös lähi-Makuunin hyllylle, ja vuokraaminen tai alennusmyynnin odottelu lienee suositeltavampi tapa tutustua Rovdyriin. Huomiotta ei tätä kannata toki jättää, mutta kyllä automatka läpi Norjan tuntuu paremmalta idealta kuin Slovakian. Tai Teksasin.