Ilja Rautsi

4:30 (2005)

Ohjaaja:

• Royston Tan

elokuva arvostelu

Ohjaus: Royston Tan

Royston Tanin 4:30 tuo osittain vahvasti mieleen viime vuoden festareilla nähdyn japanilaisen Nobody Knowsin, jossa perheen lapset jätetään tulemaan toimeen itsekseen. 4:30 ei toimi aivan yhtä hyvin, pääasiassa siksi, ettei Tan ole kiinnostunut tarjoamaan käytännössä mitään ratkaisua elokuvalleen vaan nojaa lähinnä minimalistisen absurdeihin hetkiin traagisen ilmapiirin ohella.

Äitinsä uran vuoksi yksin jättämä 10‑vuotias Xiao Wu asuu "korealaisen setänsä" kanssa, heräten joka aamu 4:30 tutkimaan sammuneen miehen tavaroita ja kehoa. "Setä" on naisensa jättämä ja itsemurhahinkuinen, Xiao Wu taas äitinsä hylkäämä ja läheisen aikuisen kontaktia kaipaava.

Tilannetta ei ikävä kyllä kehitellä tämän ilmiselvän rinnastuksen lisäksi sen pitemmälle, ja vaikka eräänlainen kontakti pääsee syntymään, jää elokuva lopulta hieman epätyydyttäväksi. Parasta on oikeastaan lapsen selviytymisen kuvaaminen. Mukana on tuskin lainkaan aikuisia, jotka ovat joko ulkopuolisia tai häiriötekijöitä (kuten opettaja, jonka kasvoja ei koskaan nähdä). Toteutus on hyvä, mutta tarina kaipaisi pari kerrosta lihaa luiden ympärille.