Esa Linna

Pontianak harum sundal malam (Red Eyed Ghost, 2004)

Ohjaaja:

• Shuhaimi Baba

elokuva arvostelu

Ohjaus: Shuhaimi Baba

Kaunis ja huomiota herättävä malesialaistanssijatar Meriam on useiden Laku Parisin pikkukaupungin miesten unelmien nainen. Ystävykset Danial ja Marsami yrittävät päästä niin ikään Meriamin suosioon. Komealle Marsamille koituu karvas yllätys, kun Meriam rakastuukin Danialiin, joka on lähinnä tavis ja ulkoisestikin keskinkertaisuus. Eräänä yönä raskaana olevan Meriamin kimppuun hyökätään jolloin nainen kuolee saamiinsa vammoihin. Samoihin aikoihin Danial hukkuu mereen myrskyn upottaessa tämän veneen. Vuosia myöhemmin Marsamin ystävät ja sukulaiset alkavat kuolla mystisissä olosuhteissa, joten kaikki vaikuttaa siltä, että Meriam on tullut takaisin pontianakina, kostonhimoisena haamuna. Malesian mytologiassa "pontianak" tarkoittaakin naispuolista vampyyria tai kuolleista noussutta, joka on kuollut synnytyksen aikana.

Malesialaiset kauhuelokuvat eivät kovin usein löydä länsimaiden markkinoille. Vaikka aasialaiselle kauhulle ominaiset elementit kuten pitkähiuksiset naiskummitukset ovat tässäkin vahvasti läsnä, on toteutus aivan jotain muuta kuin esimerkiksi raivokkaissa indonesialaisissa sukulaisissaan (Lady Terminator, Dangerous Seductress) tai viime aikojen muodikkaissa japanilaiskauhisteluissa. Pontianak harum sundal malam on hidastempoinen sekoitus romanttista draamaa ja kauhua. Mukana on esimerkiksi useita, pitkäkestoisia tanssikohtauksia joihin ei ole täälläpäin totuttu – pois lukien Bollywoodin ihmetyksiin hurahtaneet. Ensi järkytyksen jälkeen niihin tottuu pian ja ymmärtää tärkeänä osana elokuvaa ja sen tunnelmaa.

Kauniit kohtaukset on rytmitetty rauhallisen tyylikkäästi ja kiireettömyyden tuntu uhkaa jopa kääntyä itseään vastaan. Hieman unenomainen tunnelma särkyy vain paikoin pontianakin ilmestymisten aikana, joiden pelottavuudessa on ääniefekteillä suuri osuus. Gorea ei ole kuitenkaan luvassa, eikä Pontianak harum sundal malam loppujen lopuksi kylmää selkäpiitäkään kovinkaan usein. Perinteisten kauhuelokuvan ansioiden sijaan omaperäisyys ja ainutlaatuisuus ovat Pontianak harum sundal malamin arvoja, joiden takia sille kannattaa antaa mahdollisuus. Puhdasta kauhuelokuvaa odottaville taas on todennäköisimmin luvassa pettymys. Palkitun naisohjaaja Shuhaimi Baban Pontianak harum sundal malam on jännittävä yhdistelmä eri genrejä, joka voi olla helppo sivuuttaa vaikkapa "kaakkois-aasialainen saippuaooppera goes Ringu" ‑lauselmalla. Sekin toki kertoo jonkin verran elokuvan tunnelmasta.

Näyttelijöistä Malesiassa tv‑juontajana ja laulajanakin tunnettu Maya Karin näyttelee periaatteessa kolmoisroolin Meriamina, tämän tyttärenä Mariana ja tietenkin pontianakina. Karinin roolityö on Ida Nerinan vammaisen Sitamin ohella länsimaissa tuntemattoman näyttelijäkaartin mieleen jäävimpiä. Marsamia esittävä Azri Iskandar taas on ilmeineen vähän turhankin dramaattinen, eikä tökeröt maskeeraukset juuri ylläpidä tunnetta vanhentuneesta miehestä. Näky on lähinnä tahattoman koominen.

Pontianak harum sundal malam on merkittävä elokuva lukuisten filmifestivaaleilta saatujen palkintojen lisäksi myös siksi, että se on ensimmäinen malesialainen pontianak-aiheinen elokuva kolmeenkymmeneen vuoteen. Uskonnollisten syiden takia genre on ollut pannassa koko tämän ajan. Menestyksen siivittämänä elokuva saa tänä vuonna jatkoa.