Esa Linna

Cold Blonded Murders (2003)

Ohjaaja:

• Sv Bell

elokuva arvostelu

Ohjaus: Sv Bell

Kanadalainen taiteilija (mm. Amorphisin Tales from the Thousand Lakes ‑levyn kannet) ja digitaaliseen videoon luottava indie/amatöörielokuvien tekijä SV Bell on julkaissut kahdesta Patrick Airdin kanssa ohjaamastaan lyhytelokuvasta double feature ‑dvd:n. Cold Blonded Murders on yksinkertainen ja hurmeinen tappotarina kun taas mustavalkoiseksi tehty Irish Whisky on näppärä, dialogiin ja flashbackeihin luottava kauhistelu.

Cold Blonded Murdersia tähdittää Bellin useissa tuotoksissa nähty malli ja näyttelijä Suzi Lorraine femme fatalena nimeltä Isha, joka viettelee ja tappaa miehiä asunnossaan hitaasti, julmasti ja verisesti. Juoni onkin jotakuinkin siinä, ellei oteta huomioon "yllättäviä" käänteitä kuten Ishan ja viettelemänsä miehen tyttöystävän sensuellit hetket loppumetreillä. Lorraine on toki nätin näköinen tapaus, mutta se ei riitä tekemään tästä elokuvasta juuri muuta kuin ajanvietettä paremman puutteessa. Muut näyttelijät suoriutuvat kuten amatöörielokuvissa osaa useimmiten odottaakin = yli‑ ja alinäytellen. Seitsemäntoista minuutin pituus on sopiva tällaiselle pätkälle, mutta samankaltaisiin tuotoksiin törmää jo vähän liian usein amatöörigenren piirissä. Erikoisuutena Fangorian toimittaja Mike Gingold käy heittämässä unohdettavan roolin Chadina, joka joutuu Ishan pauloihin. Cold Blonded Murders on muuten kuvattu 18 tunnissa, minkä kansipaperit ylpeänä tiedottavatkin.

Irish Whisky on kuvattu 16 tunnissa, mutta eroa näillä lyhäreillä on kuin yöllä ja päivällä. Värimaailmaksi on valittu mustavalkoisuus ja se sopii tähän film noiria sekä kauhun/trillerin aineksia yhdistelevään elokuvaan. Suurin osa kohtauksista tapahtuu ravintolassa, jossa päähenkilö kertoo hänelle sattuneesta oudosta ahneen pomonsa metamorfoosiotapauksesta. Irish Whiskyn oivaltava tarina on harvinaisen mainio tapaus tässä genressä, jossa juonikuviot ovat yleensä se heikoin kohta. Näyttelijätkin suoriutuvat osistaan yllättävän kohtuullisesti, vaikka pientä ja perinteistä ylinäyttelemistä on toki havaittavissa. 18 minuutin pätkä on hallittu kauhutarina, jonka soisi näkevän hieman isommalla budjetilla tehtynä. Onneksi Irish Whiskyn hieman cronenbergmainen ja Tales from the Cryptin kaltainen tunnelma peittää kuitenkin kengännauhabudjetin mukanaan tuomat kauneusvirheet.