Ilja Rautsi

One Point O (2004)

Ohjaaja:

• Jeff Renfroe
• Marteinn Thorsson

elokuva arvostelu

Ohjaus: Jeff Renfroe, Marteinn Thorsson

Yltiökikkailevasti nimetty One Po1nt 0 on typerin tieteissillisalaatti vähään aikaan.

Jeremy Siston vaisusti esittämän tietokoneohjelmoija Simonin elämä alkaa luisua raiteiltaan kun hän löytää tyhjän pahvipaketin eteisestään. Tapahtuma toistuu useaan otteeseen, eivätkä sekopäisiltä vaikuttavat naapurit ja turvakameroitaan tuijottava vuokraisäntä auta tilannetta lainkaan. Lähikaupassakin joku näyttää seuraavan häntä. Mikä on kaiken takana? Vai onko Simon vain sekoamassa?

Katsoja on kaiken keskellä hieman hukassa, mutta ainoastaan siksi että niin ovat tekijätkin. Niin ideat, hahmot, juoni kuin koko maailmakin jäävät jäsentelemättömiksi ja hajanaisiksi elementeiksi joista ei muodostu kuin ärsyynnystä. Jatkuvan monotoninen keltainen valaistuskin vain lisää turhautumista, koska tekijät eivät osaa varioida sitä tunnelman tai minkään muunkaan mukaan. Muutamat päivänvalokohdat sentään piristävät hieman.

Ohjaajakaksikko on selvästi nähnyt paljon elokuvia, mutta heillä on vielä reippaasti opittavaa henkilöohjauksen, kerronnan sekä omaperäisyyden saralla. Mukana löytyy sellaisia pieniä suuria genrenimiä kuin Lance Henriksen, Udo Kier ja Bruce Payne, mutta kellään heistä ei ole edes erityisen kiinnostava rooli. Elokuva vain kiertää hyppelehtien kehää, ja sitten kun One Po1nt 0:n perusidea lopulta paljastuu, katsoja nauraisi, jos jaksaisi enää välittää. Tästä lähtökohdasta olisi jopa pienellä kehittämisellä ja lahjakkuudella saanut aikaan ihan toimivankin elokuvan. Nyt jää vain "tässäkö tämä nyt oli?" ‑olo.