Julkaistu: 2004-01-07T00:00:00+03:00
Ohjaaja:
elokuva arvostelu
"A spring break vacation turns into a nightmare come alive!"
Ruggero Deodatoa ei tule mieltäneeksi kauhean hyväksi ohjaajaksi, vaikka väkivaltaisilla elokuvillaan hän on aikamoisen maineen saanutkin kehitettyä. Body Count onkin varsin perinteistä slasheriä, jota höystetään elementeillä 80‑luvun nuorisokomedioista.
Vanha intiaanishamaani tappaa prologissa pari nuorta ja 15 vuotta myöhemmin samaiselle "leirintäalueelle" saapuu sekalainen sakki valopäisiä mutta seksinhimoisia teinejä, joista suurin osa naispuolisista kerkeää riisuutumaan ennen henkensä menettämistä. Elokuvan tapot menevät siihen ikävään kategoriaan, jossa kaikkea ei jätetä katsojan mielikuvituksen varaan (mikä olisi hyvin toteutettuna se paras keino), mutta jossa ei kuitenkaan uskalleta käydä kunnolla läträämäänkään. Ellei sitten arvosteltavan version puuttuvat sekunnit sisältäneet jotain olennaista ja kirkkaasti valaistua surmakuvastoa. Teknisesti elokuvaa virkistävät muutamat huojuvat kamera-ajot ja kuvakulmat, joita nyt ei tosin vuoden 1981 jälkeen voi omaperäisinä pitää. Mutta kuitenkin.
Pakko tunnustaa, mutta kerran Body Count onnistui jopa säikäyttämään. Tämä tapahtui tosin ennen kuin olin vaipunut koomaan elokuvan slasherkeskinkertaisuuden vahingoittamana. Sama kohtaus puoli tuntia myöhemmin olisi tuskin saanut mitään reaktiota aikaan. Periaatteessa muista elokuvista plagioitujen juttujen lisäksi kalkkuna-arvoja olisi löydettävissä, jos niitä epätoivoisesti vaivautuu haeskelemaan. Elokuva on sentään tehty 80‑luvulla, ja sen huomaa, eikä teinien käytöstä voi järjellä selittää. Tylsää tuubaa silti.
Musiikki on keskivertoa parempaa, vaikka säveltäjä Claudio Simonetti on saanut huomattavasti parempaakin aikaan. Vai ovatko musiikit Joel Goldsmithin kynästä? Samapa tuo. Loppujen lopuksi Body Countin parhaaksi anniksi jää hyvän nimen lisäksi mielenkiintoinen casting. Leirintäalueen pitäjiä esittävät Mimsy Farmer (Autopsy, 1975) ja 70‑luvun vakiopsykopaatti David Hess. Monista euroelokuvista tuttu pitkänaama John Steiner on lähinnä cameoroolissa, kuten myös toinen tuttu, Ivan Rassimov. Paikallista sheriffiä esittää Russ Meyerin elokuvia tähdittänyt Charles Napier ja päähenkilöteiniä toisen rintafetisistin, Andy Sidarisin, luottomies Bruce Penhall.
Vanha Castle Videon suominauha Bodycount – Shamaani ei ole kauhean harvinainen, eikä 50 sekuntia leikattuna kovin haluttukaan, tekijänimistä huolimatta. Englannissa Body Count on julkaistu dvd:lläkin, jonka kuvanlaatu vastaa hyvää vhs:ää ja äänestä saa selvän. Ilmeisesti versio kärsii kuitenkin vanhan BBFC:n peruja olevista hivenen reilun 10 sekunnin leikkauksista. Levyn ainoa "ekstra" on asiallisen 80‑lukuisesti väärin kirjoitettu Deodato takakannessa.
Elokuvan muut nimet
Elokuvan muut nimet
Ohjaaja
Käsikirjoittaja
producers
Näyttelijät
Säveltäjä
Kuvaaja
Levittäjä / Jakelija
Maa
Genre
Kategoria