Jari Mustonen

The Gore Gore Girls (1972)

Ohjaaja:

• Herschell Gordon Lewis

elokuva arvostelu

Ohjaus: Herschell Gordon Lewis

The Gore Gore Girls on mauttomuuksien kavalkadi. Jo 60‑luvulla drive‑in ‑yleisöille gorea esitellyt Herschell Gordon Lewis irroittelee siinä tutulla humoristisella otteellaan esitellen katsojille eriasteista varsin graafista väkivaltaa.

Elokuvassa on toki juoni: hemaiseva toimittaja, Nancy Weston (Amy Farrell), palkkaa kukkomaisen etsivän Abrahamin (Frank Kress) selvittämään strippariklubin outoja murhia. Ilmeisesti kyseisen etsivän olisi tarkoitus olla varsin rikas, vaikka hän asuukin kahden dollarin murjun näköisessä yksiössä, mutta se on sivuseikka. Sekin on sivuseikka että yhdessä kohtauksessa joukko anarkistinaisia – joita kukaan ei ole huomannut – hyökkää strippareiden esiintymislavalle suoraan lavan vierestä olevasta kopperosta, eli strippareiden pukuhuoneesta, mitä seuraa ilmeisen ankaraksi tarkoitettua painimista, joskin välillä korviin särähtää B‑luokan amatöörinäyttelijöille niin tyypillinen kikatus. Eikä siitäkään kannata välittää, että jo kerran kuollut strippari sattuu vahingossa hengähtämään, kun takamusta moukaroidaan lihanuijalla. Tai mitä sitten, vaikka yöstä tulee kahdessa sekunnissa päivä; tämähän on kalkkuna!

Valitettavasti The Gore Gore Girls ei ole kaikesta huolimatta mikään erityisen viihdyttävä elokuva. Ei riitä, että näyttelijät ovat harvinaisen surkeita, mutta lavasteet ovat vielä surkeampia, ohjaus matelee pohjamudissa ja käsikirjoitus... Ainoan huvin olisi tarkoitus seurata goresta (se on tämän pätkän idea), siis mikäli tämäntyylinen gore sattuu kiinnostamaan. Tappokohtaukset ovat popcorn-tasoa, eli ne tarkoitettiin drive‑in ‑teattereita kansoittavien 70‑luvun teinien kauhisteltaviksi. Ehkä nykyteinitkin pystyvät katsomaan elokuvan, mutta lievässä humalassa, sillä selvinpäin tätä tuskin kukaan haluaa katsoa. Elokuva on halvalla tehty ja se näyttää halvalta. Mitä muutakaan voi odottaa mieheltä, joka on ohjannut sellaiset elokuvat kuten Blood Feast (1963), Two Thousand Maniacs! (1964) ja The Wizard of Gore (1970).

The Gore Gore Girlsiä voi suositella ainoastaan huonon maun rajoja etsiville verikoirille, ja sitä voisi luonnehtia lähinnä 70‑luvun Bad Tasteksi.