Sivuston etusivua komisti alkuaikoina[1] mahtipontinen esittelyteksti: "Elitisti on elokuussa 2003 perustettu, marginaalielokuviin ja elokuvakulttuuriin keskittynyt verkkojulkaisu, joka käsittelee moraalin ja ihmisyyden harmaalle vyöhykkeelle sijoittuvia kultti-, roska‑ ja taide-elokuvia. Kenttä on laaja ja kirjava, täällä kohtaavat kotimaiset dokumentit, uusi-guinealaiset kannibaalit ja italialaiset polkupyörävarkaat. Elitisti on riippumaton, voittoa tavoittelematon ja poliittisesti sitoutumaton elokuva-alan harrastajien ylläpitämä fanisivusto, jota sen toimitus työstää pyyteettä, palkkionaan ainoastaan tiedonvälityksen tuoma riemu. Sivuston tehtävänä on suomalaisten elokuvakulttuurin tuntemuksen avartaminen ja edistäminen. Se tuo uutta verta ja uusia näkökulmia sekä totuttuun elokuvakritiikkiin että journalismiin hyläten ns. perinteiset ja hyväksytyt arvot niin hyvästä kuin huonosta – jättäen samalla valtavirran elokuvatuotannon valtavirran mukana uivien kriitikkojen käsiteltäväksi.
Elitisti-netzinen tukena toimii keskustelufoorumi, jossa maamme johtavat genreasiantuntijat jakavat tietoa pohjattomista arkuistaan ja saavat vastauksia kiperimpiinkin kysymyksiin. Säilyttääksemme keskustelufoorumin keskustelujen korkean tason, olemme määritelleet suurimman osan foorumin keskustelualueista näkymättömiksi normaalikäyttäjiltä. Näille alueille pääsy vaatii foorumin valvojan myöntämän erillisen luvan, jonka voi saada joko jonkun toisen elitistin suosittelun tai näkyvän – selkeästi elokuvakulttuurin edistämiseen tähtäävän – toiminnan avulla."

Julkaisun olemassaolon tarkoitus oli siis jo alusta asti hyvin selkeä: tarjota tietoa marginaalielokuvista marginaalielokuvaharrastajille sekä muille kiinnostuneille. Julkaistujen kirjoitusten laatuun kiinnitettiin alusta saakka paljon huomiota, mutta kuten tekstien tasoa kronologisessa järjestyksessä selaten saattaa havaita, oli osa alkupään tuotannosta ei‑niin-analyyttistä fiilistelypohjaista pöytälaatikkokirjoittelua. Rimaa on vuosien varrella nostettu rajusti ja julkaisun korkea laatu on pystytty pitämään yllä kelpuuttaen lehden toimitukseen ainoastaan henkilöitä, joilla on oikeasti laaja tietämys elokuvakentästä ja populaarikulttuurista ylipäänsä.
Vaikka alkuaikoina sivusto keskittyikin vain marginaalielokuviin, ei kestänyt kauaa kun lehden profiilia laajennettiin kattamaan tavanomaisemmatkin valtavirtaelokuvat, mukaan lukien aivan normaalit ensi-iltaelokuvat. Kriteerinä tavanomaisten elokuvien käsittelyyn on jatkuvasti pyritty pitämään se, että käsittelykulman täytyy olla jollain tasolla "elitistinen" tai muutoin freesi (vrt. Top Gun). Alkuvuosien aikana otettiin myös tavaksi raportoida julkaisun lukijoille valituista kotimaisista elokuvafestivaaleista. Viime vuosina on siirrytty raportoimaan kattavammin myös ulkomaan festivaaleista, joista muut kotimaiset mediat eivät juuri ole kirjoittaneet (mm. Dubai International Film Festival, Rotterdam International Film Festival, Nippon Connection). Muutama vuosi sitten toimituskunnan kirjoitusintressejä palvelemaan pystytettiin Elitistin ohelle myös uusi populaarikulttuuria – siis kaikkea muuta kuin elokuvia – käsittelevä osio, Populisti.
Lähes koko elinikänsä Elitisti on saanut mellastaa internetissä vailla sen suurempaa suoraa kilpailua. Suomessa marginaalielokuvien harrastajat on pieni ei‑juurikaan-kasvava joukko ihmisiä, joka on ollut helppo pitää tyytyväisenä tarjoamalla tasaiseen tahtiin mitä tahansa laadukasta uutta materiaalia. Uusiutumattomuudesta on kuitenkin toimituskunnan sisällä aina aika ajoin podettu jonkinlaista pientä ahdistusta, ja uutta pontta lehden sisältöön onkin nyt viimeisimmäksi ammennettu – jopa oikeasti yllättäen – hieman vanhemmista lähteistä rekrytoimalla mukaan toimitukseen Gorehoundin ammoinen päätoimittaja Jukka Halttunen (Gorehound, N:o 13, 15, 17, 19 & 21) ja Turun Sanomista tuttu, jonkinasteista kulttimainettakin nauttiva elokuvakriitikko Tapani Maskula. Vaikka verkkojulkaisun kehitys on kehityksen tarpeettomuudesta johtuen ollut paikoin hidasta ja vaikeasti havaittavaa, tapahtuu sitä taustalla silti merkittävissä määrin.

Nykymaailmanmenoon nähden hitaan kehityssyklinsä ja julkaisutahtinsa puolesta Elitisti onkin internet-maailmassa omanlaisensa outolintu. Ajankohtaisuuksista twiittailuun ja turhanpäiväisyyksistä raportointiin on tietoisesti päätetty olla lähtemättä. Elitisti ei elä ajankohtaisuusjohdannaisesti kulloisessakin hetkessä, vaan uutta materiaalia tuotetaan puhtaan itsekkäästi toimituksen omista intresseistä kummuten. On hienoa, että kaikki tähän mennessä lehteen tuotettu materiaali (~150 artikkelia ja lähes kolmetuhatta arvostelua) on hyvin aikaa kestävää ja tarjoaa jatkossakin mielekästä tietopohjaista ja analyyttistä informaatiota tulevaisuuden mediatutkijoille.
Mitä lopulta tarkoittaa se, että jokin asia on kymmenen vuotta vanha? Ainakin henkilökohtaisella tasolla on helppo tuntea puuhastelleensa yhden tietyn asian parissa pienen ikuisuuden ajan. Mutta jos vertaa Elitistin elinikää vaikkapa vuodesta 1968 saakka julkaistuun Filmihulluun, on kymmenen vuotta vertailussa vielä kovin pieni luku. On helppo siis todeta, että matka on vasta aluillaan ja tulevien vuosien kuluessa sivuston kehityskaaressa tulee varmasti tapahtumaan yhtä sun toista monin osin vielä ennalta-arvaamatonta, mutta takuulla hienoa asiaa.
"Jos joku olisi sanonut mulle kymmenen vuotta sitten, kun Jetro Suni laittoi lehden pystyyn, että a) lehti on olemassa vielä kymmenen vuoden päästäkin ja b) Maskula kirjoittaa siihen, niin hauskaa olisi piisannut."
— Antti Tohka


- ^ elitisti.net ‑domain avattiin suuren yleisön selattavaksi 27.8.2003. Sivuston rinnakkaisosoite elitisti.com aktivoitiin käyttöön 22.9. ja keskustelufoorumi liitettiin mukaan sivustoon päivä sen jälkeen.